Espoon uusi hyvinvointisuunnitelma syntyy yhteistyössä
Isoja ja vaikeita kysymyksiä, mutta myös aiheita, jotka innostavat hakemaan ratkaisuja yhdessä. Näin voi kuvata painopisteitä, joita Espoo on valinnut tulevan neljän vuoden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön.
Espoo on nostanut seuraavan neljän vuoden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteiksi mielen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen sekä yksinäisyyden vähentämisen.
Painopisteet ohjaavat uuden hyvinvointisuunnitelman valmistelua. Hyvinvointisuunnitelma määrittelee, miten Espoo edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä 2025–29.
Hyvinvointisuunnitelmassa eritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja mittarit, joilla niiden toteutumista seurataan. Toimenpiteet, joilla kaupungin strategiaa eli Espoo-tarinaa toteutetaan, edistävät myös hyvinvointisuunnitelman tavoitteita.
Ratkaisuja haetaan laajalla yhteistyöllä
Painopisteiden teemat ovat tuttuja ja tunnistettavia sekä ihmisten arjessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ne ovat myös haasteita, joita monet kunnat Espoon lisäksi ratkovat.
Kun kysymykset ovat suuria, myös ratkaisuja on haettava yhteistyössä.
Siksi Espoossa hyvinvointisuunnitelmaa on syksyn aikana valmisteltu yhdessä Espoon asiantuntijoiden, kumppaneiden sekä eri vaikuttamistoimielinten kanssa yhteisissä työpajoissa, joissa oli osallistujia kaupungin eri toimialoilta, asukasryhmiä edustavista vanhus- ja vammaisneuvostosta ja nuorisovaltuustosta sekä järjestöistä.
Näin varmistettiin, että hyvinvointisuunnitelman suunnitteluun saataisiin mahdollisimman paljon tietoa ja osaamista espoolaisten hyvinvoinnista ja tarpeista.
Ideat esiin työpajoissa
Työpajoissa osallistujat pääsivät ideoimaan tavoitteita ja toimenpiteitä mielen hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi. Tässä esimerkkejä työpajoissa syntyneistä mielen hyvinvoinnin tavoitteista ja toimenpiteistä.
- Jokaisella nuorella olisi yksi mielekäs harrastus. Espoo tarjoaa laajasti maksuttomia harrastuksia tai kouluissa kerhotoimintaa.
- Kulttuurimahdollisuuksien järjestäminen iäkkäille.
- Rakennetaan esteettömiä liikuntapaikkoja.
- Mielen hyvinvointiin liittyvän uuden yritystoiminnan tukeminen esimerkiksi ideakilpailulla.
- Kaupunkisuunnittelussa panostetaan vieraskielisten osallistumiseen. Esimerkiksi osallistumisen valmiuksien ja luottamuksen rakentaminen yhteistyöllä.
Ratkaisuja haetaan aktiivisesti
Espoon kaupungin hyvinvointipäällikkö Taru Ikäheimonen pitää työpajatyöskentelyä onnistuneena.
”Se, että halusimme kuulla valmistelussa eri kohderyhmiä, nähtiin hyvin arvokkaana”, Taru kertoo osallistujilta saamastaan palautteesta.
Hän uskoo, että eri näkökulmien esiin tuominen tuo myös parhaat tulokset. Hyvinvointi ei synny norsunluutornissa yhden ihmisen tai tiimin ideoimana, vaan kuunnellen ja keskustellen.
Vaikka haasteet ovat suuria, työpajoissa niihin suhtauduttiin ratkaisukeskeisesti.
”Meillä on selvästi halua ratkaista yhteisesti asioita, jotka ovat hankalia”, Taru sanoo.
Hyvinvointisuunnitelman valmistelu jatkuu tavoitteiden ja mittareiden tarkentamisella. Valmistelussa hyödynnetään myös asukkaiden Voxit-keskusteluja, jotka järjestettiin syyskuussa lapsille ja nuorille sekä toimintakyky- ja liikkumisesteisille.
Espoon uusi hyvinvointisuunnitelma tulee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi helmikuussa 2026.