Espoon lukiokoulutus tarjoaa opiskelumahdollisuuksia jokaiselle nuorelle
Uudessa Espoo-tarinassa eli Espoon strategiassa Espoo on lasten ja nuorten pääkaupunki. Espoo-tarinan tiekartan ensimmäisessä kokonaisuudessa ”Espoossa jokainen lapsi ja nuori voi onnistua ja yltää parhaimpaansa.” Espoo tarjoaa opiskelumahdollisuuksia ja onnistumiskokemuksia jokaiselle nuorelle. Lue alta kahden espoolaisen lukiolaisen tarinat.
Jokaisella oppivelvollisella (alle 18-vuotiaalla) on velvollisuus hakea toisen asteen koulutukseen. Kuitenkaan kaikki eivät sitä suorita loppuun. Tähtäämme siihen, että kaikki espoolaiset nuoret suorittavat vähintään toisen asteen koulutuksen. Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen yleinen vetovoima kasvaa ja mahdollisuudet yhdistää opintoja Espoon kaupungin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välillä paranevat.
Espoo-tarinassa tavoitteena on, että monipuolinen osaaminen on mahdollista kaikille taustasta riippumatta. Vähennämme segregaatiota ja eriarvoisuutta lasten ja nuorten arjessa yhteisvoimin. Tavoitteenamme on, että useampi monikielisistä nuorista hakisi lukiokoulutukseen. Tällä hetkellä Espoon perusopetuksen oppilaista 31,7 % on vieraskielisiä (äidinkielenä muu kuin suomi, ruotsi tai saame), mutta lukioissa heitä on vain 13,9 % opiskelijoista.
Strategian tavoitteena on, että nykyistä useammalla espoolaisnuorella on mahdollisuus lukion käymiseen kotikaupungissaan. Kevään 2026 yhteishaussa on 262 aloituspaikkaa enemmän kuin kevään 2025 yhteishaussa. Aloituspaikat lisääntyvät entisestään, kun syksyllä 2027 aloittaa toimintansa uusi Kiviruukin lukio. Sinne on haettu myös järjestämislupaa englanninkieliselle lukiokoulutukselle, mikä on tarkoitettu niille nuorille, joilla ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tämä voi mahdollistaa lukio-opiskelut nuorelle, jonka perhe on muuttanut Espooseen vain vähän aikaa sitten.
Kaksi maahanmuuttotaustaista lukiolaista
Jana Mozer on abiturientti Kuninkaantien lukiossa. Hän muutti 8-vuotiaana Irakista Suomeen. ”Opettelin suomea ja opiskelin kakkosluokan opintoja samalla. Sain suomen kielen haltuun jo vuodessa ja aloin käymään oppitunteja tavallisessa luokassa”, Jana kertoo.
Janalle oli itsestään selvää, että hakee lukioon, koska vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja ja he olivat kannustaneet opiskelemaan kovasti jo viidenneltä luokalta lähtien. ”Yliopiston tavoittelu on myös yksi suurimmista syistä, miksi hain lukioon, koska lukion kautta sinne pääseminen on helpompaa”, Jana sanoo. Lukion jälkeen hän aikoo hakea Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun.
Kuninkaantien lukiossa on 8 % opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. ”Mietin tosi paljon ennen hakua, että hyväksytäänkö minua siellä, niin että se vaivasi minua lähes joka päivä. Mutta Kuninkaantien lukiossa mut hyväksytään juuri sellaisena kuin olen”, Jana sanoo.
Alex Chirca valmistui Etelä-Tapiolan lukiosta kansainvälisestä ylioppilastutkinnosta eli IB-tutkinnosta elokuun lopulla. Alex muutti 8 vuotta sitten Romaniasta Suomeen. Hän asui yläasteella Naantalissa.
Alexillekin lähtö lukioon oli enemmän kuin itsestään selvää. Hän halusi jo peruskoulun aikana löytää enemmän kansainvälisiä ja avomielisiä ihmisiä. Hän päätti hakea Etiksen IB-tutkintoon, jossa hän uskoi olevan samanhenkistä porukkaa. ”Vanhemmille mun muuttaminen Espooseen 16-vuotiaana oli iso juttu, mutta mulle se oli parasta”, Alex sanoo.
IB-opinnoissa Etelä-Tapiolan lukiossa opiskelijoiden tausta on hyvin kansainvälinen. Opiskelijoista 63 %:lla äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Alex löysikin lukiossaan monia kiinnostavia sekä kansainvälisesti ajattelevia nuoria. Kavereita löytyi paljon, mutta ei hyviä ystäviä. Se ei Alexia haitannut: ”Vaikka et kuuluisikaan mihinkään tiettyyn ryhmään lukiossa, löydät kuitenkin oman porukkasi”, Alex kertoo.
Alexin molemmat vanhemmat ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon. He ja Alexin muu lähipiiri ovat aina Alexin mukaan kannustaneet: "Kannustamme sinua, mihin tahansa haluatkin jatkaa."