Espoo selvittää kuumuuden riskejä ilmastonmuutokseen varautumisen tueksi
Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleistyminen lisäävät tarvetta sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Espoo onkin mukana Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään nykyilmaston tilaa ja tulevaisuudenkuvia. Tavoitteena on saada tarkkaa alueellista tietoa ilmastonmuutoksesta ja arvioida sopeutumistoimien vaikutuksia Uudenmaan kunnissa. ILMOS Uusimaa -nimisessä yhteistutkimushankkeessa ovat Espoon lisäksi mukana Vantaa, Kauniainen, Kerava, Järvenpää ja Tuusula.
Espoon ilmasto on jo muuttunut. Jo vuonna 2014 Espoossa oli ennätyksellinen 25 päivän helleputki, jonka aikana Nuuksiossa mitattiin kuutena päivänä peräkkäin yli 30 asteen lämpötila. Ilmastonmuutoksen myötä Suomen kesien ennustetaan kuumenevan ja helleaaltojen yleistyvän. Lisäksi talvet lauhtuvat ja sademäärät kasvavat. Jotta riskit voidaan huomioida kaupungin toiminnassa, on tulevia sää- ja ilmasto-olosuhteita ennakoitava.
Hankkeessa tutkitaan lämpötilojen muutoksia sekä ilmastoriskien ja sopeutumistoimien kustannuksia
Tutkimushankkeessa selvitetään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin sekä helleaaltoihin ja tilanteisiin, joissa talvella lämpötila vaihtelee nollan asteen molemmin puolin. Tarkastelussa ovat myös sademäärien ja kuivuusjaksojen muutokset. Osana hanketta Ilmatieteen laitos luo Espoolle pienilmastomallin ja tuottaa alueellisesti hyvin tarkkaa tietoa ilmastosta. Samalla selvitetään, miten metsä- ja vesialueet sekä kaupunkirakenteen muutos vaikuttavat paikallisiin lämpötiloihin.
”ILMOS-hankkeen tuottama tutkimustieto tukee Espoon sopeutumisen toimenpidesuunnitelman kehittämistä. Konkreettiset arviot esimerkiksi helleaaltojen vaikutuksista eri alueilla auttavat kohdentamaan toimenpiteet sinne, missä niillä on suurin vaikutus”, sanoo ympäristöjohtaja Tarja Söderman.
Kuumuus ja helleaallot voivat lisätä myös kiinteistöjen jäähdytystarvetta ja heikentää oleskelumukavuutta. Siksi tutkimushanke hyödyttää esimerkiksi kiinteistönomistajia.
”Meille Tilapalveluissa on tärkeää ymmärtää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten olosuhteisiin ja ylläpitoon. ILMOS-hankkeen tuottama paikallinen lämpötiladata auttaa meitä varautumaan tulevaisuuden ääriolosuhteisiin”, Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen sanoo.
Hankkeessa arvioidaan myös ilmastoriskien ja sopeutumistoimien kustannuksia. Siinä tarkastellaan, mitä hyötyä ja kustannuksia syntyy, kun kaupunkeihin lisätään esimerkiksi viheralueita. Näitä verrataan tilanteeseen, jossa mitään sopeutumistoimia ei tehdä. Taloudellisia vaikutuksia tutkitaan myös ilmastoriskeille haavoittuvimpien ihmisryhmien, kuten ikääntyneiden ja pienten lasten näkökulmasta.
Tieto hyödyttää kaupunkia ja asukkaita
Tutkimushankkeessa valmistuva tieto ja kartat viedään kaupungin paikkatietojärjestelmään. Näin kaupunki voi tulevissa rakentamisen projekteissa hyödyntää tietoa paikallisten ilmastoriskien tunnistamisessa ja kohdennettujen sopeutumistoimien suunnittelussa.
Lisäksi hankkeessa tuotetaan tarinallisia kuvauksia ilmastonmuutoksesta. Henkilötarinoiden avulla havainnollistetaan konkreettisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumiskeinoja. Tarinat tekevät hankkeen tuottamasta tiedosta helposti lähestyttävää ja ymmärrettävää erityisesti asukkaille.
ILMOS-hanke kestää toukokuun 2027 loppuun. Espoosta hankeyhteistyöhön osallistuvat ympäristönsuojelu ja Tilapalvelut-liikelaitos. Hankekoordinoinnista kaupungin sisällä vastaa ympäristönsuojelu.
Lue lisää hankkeesta: Tutkimusyhteistyö auttaa Uudenmaan kuntia sopeutumaan ilmastonmuutokseen (Ilmatieteen laitos)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)