Juhlimme uusia Suomen kansalaisuuden saaneita espoolaisia

Dipolissa järjestetyssä tilaisuudessa reilut 300 vierasta juhli iloisissa tunnelmissa.

”Espoo on viime vuosina vetänyt puoleensa kansainvälisiä osaajia eniten Suomessa suhteessa väkilukuunsa ja olemme ylpeitä siitä, että jälleen moni heistä on ottanut askeleen espoolaisuuden lisäksi myös suomen kansalaiseksi ja sitoutunut sitä kautta pitkäaikaisesti tänne”, kaupunginjohtaja Kai Mykkänen totesi juhlapuheessaan.

Kansalaisuusjuhla oli osa Espoo-päivää, asukkaiden yhteistä juhlaa ja suurinta vuosittaista kaupunkitapahtumaa. Tällä kertaa mukaan kutsuttiin vuonna 2024 Suomen kansalaisuuden saaneet täysi-ikäiset espoolaiset sekä heidän perheensä.

Kansalaisuusjuhlassa Lionel Reya kertoi miltä tuntui saapua Kamerunista lokakuiseen Suomeen 2000-luvun alussa. Hän kertoi miten upealta tuntui nähdä lunta ensimmäistä kertaa, opiskelukaverin äidin kutomista villasukista ja ystävyyksistä – sekä tiestään Kuopiolaisesta opiskelija-asunnosta Aalto-yliopistoon, suomalaiseen työelämään ja ylpeäksi Suomen kansalaiseksi. Lionelin mukaan ollakseen oikeasti mukana rakentamassa yhteiskuntaa, ihmisen täytyy tuntea olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi omassa arjessaan. "On tärkeää, että voi tehdä töitä, huolehtia perheestään ja elää hyvää, onnellista elämää. Kielen ja kulttuurin oppiminen, lakien kunnioittaminen ja lopulta pysyvän työn löytäminen ovat tässä avainasemassa" Lionel Reya totesi kuulijoille.

Suomen kansalaisuuden vuonna 2024 sai 1682 espoolaista, joista alle 18-vuotiaita oli 546 henkeä.

Meille on tärkeä olla kotoutumisen kärkikaupunki Suomessa. Espoossa oli vuoden 2024 lopussa 80 166 vieraskielistä asukasta, joka on 25 prosenttia kaupungin väestöstä.

Espoon vieraskielinen väestö kasvaa enemmän kuin kotimaankielinen. Vuonna 2024 vieraskielisten määrä kasvoi 5962 hengellä ja osuus väestönkasvusta oli 86,3 prosenttia. Mikäli kaupungin kasvu jatkuu samaa tahtia, vuoteen 2030 mennessä joka kolmas espoolainen on vieraskielinen.

Espoon vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin, nuoriin ja lapsiin. Puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, arabia, englanti, viro ja kiina.

”Suomessa ja Espoossa työllisyyden kasvu on vahvasti eri puolilta maailmaa Suomeen saapuneiden varassa. Meidän on onnistuttava siinä, että muualta maailmasta Espooseen saapuneet kaupunkilaiset – niin aikuiset kuin lapset ja nuoret – pääsevät mukaan yhteiskuntaamme. Tämä tarkoittaa sujuvaa pääsyä kouluun, työelämään ja yrittäjyyteen, mutta myös mahdollisuutta rakentaa elämää, jossa tuntee kuuluvansa joukkoon ja olevansa kotona. Monen kohdalla kansalaisuuden saaminen on juhlimisen arvoinen merkkipaalu tällä matkalla”, maahanmuuttoasioiden johtaja Sanna Lindholm sanoo.

Espoo valmistelee tänä vuonna käynnistyneelle uudelle valtuustokaudelle maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmaa, jossa nostetaan esiin koko kaupungin maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä tavoitteita, joissa meidän on erityisen tärkeä onnistua.

HelloEspoo.fi, vinkkejä muuttoon ja kotiutumisen.

Espoon kotouttamisohjelma 2022–2025(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).