Matinkylää, Tapiolaa ja Leppävaaraa käveltiin tutuksi: historiaa ja tulevia suunnitelmia
Kaupunkisuunnittelukeskus järjesti toukokuussa 2025 Matinkylän, Tapiolan ja Leppävaaran aluekävelyt yhteistyössä Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:n (Espoon Mokulat) ja Omnian Aikuisten perusopetuksen ja Omnian Osaamiskeskuksen (OSKE) kanssa. Kävelyiden tarkoituksena oli tutustuttaa vieraskielisiä asukkaita ja opiskelijoita selkeällä suomen kielellä lähiympäristöönsä ja Espoon suunnitteluun. Kävelyillä kaupunkisuunnittelijat esittelivät paikkojen historiaa ja sitä, mitä nimet kertovat alueesta. Juteltiin, miten eri kaupunkikeskukset ovat kehittyneet vuosien saatossa ja kerrottiin tulevista suunnitelmista.
Matinkylän paikan nimet kertovat kalastuksesta
Matinkylän aluekävelylle osallistui toistakymmentä matinkyläläistä ja Matinkylästä kiinnostunutta asukasta. Lähdimme liikkeelle Isosta Omenasta, kävelimme uimahallin ja Kalatorpan kautta Rajakalliolle, josta siirryimme Tynnyripuistoon. Matkan varrella suunnittelija Sami Suviranta ja nimistönsuunnittelija Aurora Salmi avasivat, miten Matinkylässä elinkeinona ollut kalastus näkyy paikannimissä. ”Esimerkiksi nimien Tynnyripuisto, Lekkerikuja ja Leilitie aiheet on otettu kalamarkkinoilla käytetyistä säilytysastioista”, kertoi Sami Suviranta. Asemakaavainsinööri Anni Malila kertoi lähitulevaisuudessa nähtäville tulevasta Tiistinlaakson kaavasta, johon on suunnitteilla asuntoja ja mahdollisesti päiväkoti. Asukkaat toivoivat, että uudisrakentamisen ohessa luontoa tulisi säilyttää alueella mahdollisimman paljon.
Projektikoordinaattori Mervi Romppanen kertoi vuonna 2024 järjestetyn Mun Espoo kartalla -kyselyn tuloksia. Matinkylän helmiksi Ison Omenan lisäksi nousi rantaraitti: uimaranta, luonto ja rantakahvilat. Kehitysideoista samassa kyselyssä mainittiin Ison Omenan lähiympäristön katujen siisteyden parantaminen. Kirjaston viihtyisyyttä toivottiin lisättävän ja sinne kaivattiin myös rauhallisia työtiloja.
Kävelylle osallistujat kokivat, että Matinkylä on kehittynyt parempaan suuntaan. Näin sanoi myös kävelylle osallistunut ja vuosikymmeniä Matinkylässä asunut asukas. Osallistujien mielestä alueen palvelut ovat hyvät.
Tapiolan aluekävelyllä pohdittiin Heikintorin tulevaisuutta
Tapiolassa aluekävelylle osallistui kymmenkunta alle 20-vuotiasta Omnian opiskelijaa. Tapiolan aluekävely suuntautui Heikintorille, Tapionraitille ja Kulttuuriaukiolle. Tapiolan paikannimistä kerrottaessa suunnittelija Sami Suviranta toi esille, kuinka puutarhakaupungin nimistössä korostuu suomalaisuus ja luonnonläheisyys. Aineksia on saatu metsäkulttuurista, mytologiasta ja Kalevalasta. Myös eläimet ja luonnonilmiöt ovat antaneet aiheita paikannimille.
Heikintorin kauppiastavaratalon asemakaavasta arkkitehti Pieta Kupiainen kertoi, että itse Heikintorin rakennukselle etsitään uutta käyttöä. Lyhyesti kerrottiin myös, millaisia kehittämisideoita Mun Espoo kartalla -kyselyssä viime syksynä vastaajat ovat ehdottaneet. Yksi ehdotuksista oli samankaltainen tila kuin Helsingin keskustakirjasto Oodi. Lopuksi keskusteltiin, miltä ehdotukset tuntuisivat nuorista ja mitä toiveita heillä olisi. Ajatuksia kuten ravintolat ja uimahalli nousi spontaanisti esille.
Leppävaaran kävelyllä kurkistettiin tulevaan keskustan suunnitelmaan
Aluekävelylle osallistui parikymmentä Omnian aikuisopiskelijaa. Liikkeellä lähdettiin Perkkaalta Omniasta ja käveltiin Hatsinanpuiston ja Muistokujan kautta Läkkitorille. Matkan varrella nimistönsuunnittelijat Aurora Salmi ja Sami Suviranta avasivat Leppävaaran historiaa paikannimien avulla. Läkkitorin kulmilla muun muassa nimet Valurinkuja ja Tinurinkuja kertovat siitä, että Harakan ja Mäkkylän seudun palstoitusalueille muutti aikoinaan paljon työväenammattien edustajia ja käsityöläisiä perheineen.
Läkkitorilla arkkitehdit Kati Kivelä ja Johanna Nuotio kertoivat suunnittelussa olevasta Leppävaaransillan kaavasta. Kaava-alue sijaitsee rautatien pohjoispuolella Leppävaaran keskuksessa. “Kehittyvän keskustan aluerajaus on melko suuri, ja muutoksen mittakaavaa voi olla jopa hankala hahmottaa näin suunnittelun alkutaipaleella. Leppävaaran arvo alueellisena keskuksena ja liikenteen solmukohtana tuli myös opiskelijoiden kommenteissa esiin", arkkitehdit totesivat.
Jälkikäteen kävelyyn osallistuneille opiskelijoille suunnatussa erillisessä kyselyssä selvitettiin, kuinka he kokivat Leppävaaran keskustalle aiotun uuden ilmeen ja Leppävaaransillan ideakilpailun voittaneen suunnitelman. Opiskelijat pitivät suunnitelmaa hyvänä ja palveluitakin pääosin riittävinä.
Vastauksissa alueelle toivottiin myös esimerkiksi uutta päiväkotia. Kaupunkisuunnittelija Sherry Qasemi tiedusteli myös, mitä alueella voisi tehdä pimeänä talvi-iltana. Toivottiin, muun muassa, että olisi sisätiloja, jossa voisi järjestää tapahtumia pitkän talven aikana. Mun Espoo kartalla -kyselyssä Leppävaarassa nousi turvattomuus esille. Osallistujat eivät kuitenkaan kokeneet Leppävaaraa erityisen turvattomana.
Kaikilla aluekävelyillä tunnelma oli oikein hyvä ja osallistujat olivat kiinnostuneita omasta arkiympäristöstään, sen historiasta ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Mitä muuta Espoon kaupunkisuunnittelussa tapahtuu nyt?
Tilaamalla Vaikuta nyt -uutiskirjeen saat tiedon, mitä lähialueellasi tapahtuu ja mihin hankkeisiin voit juuri nyt vaikuttaa. Lisäksi saat tiedon tulevista asukastilaisuuksista.
Tutustu ja osallistu kaupunkisuunnitteluun -sivustolla kerromme muun muassa tarkemmin osallistumisesta ja kaavoituksen eri vaiheista, esittelemme mielenkiintoisia kaupunkisuunnittelun teemoja kuten esimerkiksi nimistö, kulttuuriympäristöt ja ilmastoviisas kaupunkisuunnittelu.