Kaupunginpuutarhan puupankki auttaa Espoota sopeutumaan ilmastonmuutokseen
Ilmaston lämpeneminen tuo lähitulevaisuudessa Espooseen Keski-Euroopan olosuhteet. Siksi kaupunki varautuu ja sopeutuu ilmastonmuutokseen uudella kokeilulla, jossa etelästä tuotuja puulajeja kasvatetaan tulevaisuuden katupuiksi.
Luonnonläheisyys ja vehreys ovat osa espoolaista maisemaa. Espoon ympäristönsuojelun ympäristöasiantuntija Anna Ikonen tietää, että puut ja kasvillisuus eivät ole ainoastaan kauniita, vaan niistä on myös paljon hyötyä.
– Luontopohjaisilla ratkaisuilla eli kasvillisuutta hyödyntämällä voidaan imeyttää sadevedet maaperään ilman kalliita ja keinotekoisia hulevesiratkaisuja.
Ikosen mukaan puiden tuottamat hyödyt tunnistetaan ja huomioidaan nykyään paljon aiempaa useammin. Espoossa puita istutetaankin katukuvaan ja puistoihin aina kun mahdollista.
Kaupunginpuutarha kasvattaa tulevaisuuden katu- ja puistopuut
Ilmaston lämmetessä elinolosuhteet muuttuvat suotuisammiksi sellaisille lajeille, jotka ovat samoilla leveysasteilla esiintyneet aiemmin vain harvalukuisina. Tutkijat ovatkin arvioineet, että jos ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia, Suomessa vallitsee lähitulevaisuudessa samanlaiset kasvuolosuhteet kuin Saksassa ja Puolassa nykyisin.
Kaupunginpuutarhan puutarhapäällikkö Sari Turkan mukaan tähän muutokseen on varauduttava nyt.
– Puupankissa kasvatamme puita istutettavaksi kaupungin katualueille ja puistoihin. Nyt olemme aloittaneet kokeilun, jossa testaamme, mitkä eteläiset puulajit pärjäävät suomalaisissa kaupunkiolosuhteissa.
Kaupunginpuutarhalle on istutettu sellaisia puulajeja, jotka ovat menestyneet esimerkiksi Etelä-Ruotsissa. Taimet kasvavat kaupunginpuutarhalla lajista riippuen noin 4–10 vuotta. Kun taimet istutetaan lopullisille kasvupaikoilleen, on ilmasto jo todennäköisesti nykyistä lämpimämpi.
– Olemme ottaneet kokeiluun kymmeniä uusia lajeja. Lupaavalta vaikuttaa esimerkiksi turkinpähkinä, jonka tiedetään pärjänneen Turussakin. Myös Japanista kotoisin oleva katsura on pärjännyt puupankin savisessa maassa yllättävän hyvin, Turkka kertoo. – Sen pyöreissä lehdissä on syksyisin miellyttävä tuoksu.
Uusia lajeja päästään siirtämään Espoon kaupunkikuvaan muutaman vuoden sisällä.
Uudet lajit eivät korvaa kotimaisia
Vierasperäisillä puulajeilla ei ole tarkoitus korvata kotimaisia puulajeja kokonaan. Osa Espoossa nykyisin esiintyvistä puulajeista ei kuitenkaan kestä nykyistä lämpimämpiä olosuhteita, jolloin niiden esiintymisalue tulee siirtymään pohjoisemmaksi.
Turkan mukaan liian yksipuolinen puuvalikoima on altis kasvitaudeille ja tuholaisille.
– Esimerkiksi jalavaa on käytetty paljon katupuuna, sillä se on kestävä ja kaunis. Jos kaikki lähialueen puut ovat jalavia ja paikalle ilmaantuu niihin erikoistunut tuhohyönteinen, menetämme kerralla kaikki puut.
Myös Ikosen mielestä erilaisten puulajien istuttaminen lisää kaupunkiluonnon kestokykyä.
– Liian yksipuolinen puulajisto ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää. Kaikkia koivuja ei kuitenkaan olla korvaamassa turkinpähkinöillä, hän lupaa.
Omalla pihalla puu varjostaa, viilentää ja suodattaa sadevedet
Omalla pihalla kasvaa puuta kannattaa varjella, sillä se tarjoaa monia hyötyjä. Helteellä pihapuu varjostaa ja viilentää, rankkasateella se imeyttää sadevedet maaperään. Linnut, hyönteiset ja muut eliöt piilottelevat puun suojissa, vaikka niitä ei aina näe.
Sopiva puulaji riippuu pihan kasvuolosuhteista.
– Kuivalla paikalla viihtyy usein mänty, rehevässä maaperässä esimerkiksi tammi tai vaahtera. Tulevaisuudessa lehtipuita nähdään Espoossa luontaisestikin paljon aiempaa enemmän, Ikonen toteaa.
Ikonen kuitenkin muistuttaa, että jo täysikasvuiseksi kasvanut puu tarjoaa aina merkittävästi enemmän hyötyjä kuin vastaistutettu taimi. Paikoilleen juurtunutta puuta ei siten kannata kaataa sopivamman puulajin tieltä.
Pihapuiden hyödyistä voi lukea lisää Puu paikallaan -esitteestä.