Koululääkäri luennoi nuorille ahdistuksesta ja sen ennaltaehkäisystä

Matinkylän lukion koululääkäri Jenni Miettinen piti lukiolaisille huhtikuun alkupuolella luennon ahdistuksesta, mielen ensiaputaidoista ja ahdistuksen säätelykeinoista. Miettinen on työuransa aikana työskennellyt paitsi koululääkärinä myös terveyskeskuslääkärinä ja nuorisopsykiatrialla, joten nuorten masennus ja ahdistusoireet ovat tulleet hänelle työn kautta hyvin tutuiksi. 

Miettinen puhui lukiolaisille siitä, miten yleisiä ahdistusoireet ovat ja miten tämä näkyy esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyn tuloksissa, jossa nuoret pääsevät itse kertomaan ahdistuksen kokemuksistaan.  Miettinen kertoi lukiolaisille, miten ahdistuksen tunne  koskettaakin kaikkia jossain vaiheessa elämää.

-Ahdistus on normaali, terve, tavallinen tunne. Ahdistuneena ollaan pelokkaita ja huolestuneita tulevasta, ja olo tuntuu epämääräiseltä. Ahdistus sanalla saatetaan kuvata myös montaa muuta tunnetta, Miettinen kertoi nuorille.

Ahdistus on Miettisen mukaan kehon normaali reaktio stressiin, ja tietyissä määrin se on jopa hyödyllinen tunne.  Ahdistus kertoo, että kroppa toimii ja reagoi, eli sitä ei ole syytä pelätä. Päinvastoin ahdistus auttaa toimimaan ja saamaan asioita aikaiseksi. Miettinen ottaa esimerkiksi nuoren, jota ahdistaa vanhempien arvomaailma ja elämä kotona. Ahdistuksen tunne saa nuoren itsenäistymään.

Ahdistus voi kuitenkin olla myös hyvin voimakasta ja pitkäkestoista, jolloin aletaan puhua mielenterveyden häiriöstä. Silloin ahdistuksen tunteiden kanssa ei enää pärjää omin avuin vaan tarvitaan ulkopuolista apua. 

-Kun ahdistus pitkittyy tai käy liian raskaaksi, se voi  alkaa häiritä arkea, koulunkäyntiä ja ihmissuhteita, Miettinen kertoi.

Nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmat ovat Miettisen mukaan usein hyvin samankaltaisia, vaikka elämäntilanteet eroavatkin. Miettisen mukaan on tärkeää puhua avoimesti, hakea apua ja muistaa, ettei kukaan ole yksin tunteidensa kanssa. 

Miettinen muistutti lukiolaisia luennollaan siitä, että elämäntavat vaikuttavat voimakkaasti mielenterveyteen ja toimivat en vuoksi apuna ahdistuksen ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi uni, liikunta, ruokavalio ja päihteettömyys ovat tärkeitä hyvinvoinnin kulmakiviä. Nikotiinituotteet kuten vape ja kannabis voivat pahentaa ahdistusta ja aiheuttaa vieroitusoireita, joita ei aina heti tunnisteta. 

Päihteiden lisäksi Miettinen nosti esiin luennollaan somen ja sen luomat ulkonäköpaineet, jotka osaltaan vaikuttavat nuorten ahdistuskokemuksiin. Some ja ulkonäköpaineet lisäävät helposti riittämättömyyden tunnetta, minkä vuoksi Miettisen mukaan  on hyvä muistaa, että somessa näkyy vain osa totuudesta. Tunteiden käsittely ja jakaminen turvallisessa ympäristössä on avain parempaan jaksamiseen. 

-Puhu, kuuntele, ja uskalla hakea apua, se on vahvuutta, ei heikkoutta, Miettinen kannusti kuuntelemassa olleita nuoria. 

Miettinen antoi nuorille vinkkejä, miten ahdistusta voi yrittää säädellä. Jos omat toimet eivät riitä, apua pitää kuitenkin rohjeta hakea. Miettinen muistutti myös siitä, että apua hakiessa ei tarvitse jäädä miettimään, hakeeko apua oikeasta paikasta tai oikealta henkilöltä. Esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa opiskelija ohjataan kyllä eteenpäin oikealle taholle, tärkeintä on, että ylipäätään hakeutuu avun piiriin. Ahdistukseen voivat auttaa myös moninaiset keinot.

-Nuorten mielenterveysongelmissa saattaa olla olo, kuin olisi Tokion metrokartan kanssa eksyksissä. Oikeita reittejä on kuitenkin monia, ja yksin ei tarvitse osata ulos, Miettinen muistutti

Teksti: Amelie Ahokas, Jenni Harra.