Pelillistäminen rekrytoinnin tukena ja tekoäly kielitaidon testaajana - Espoon kokeiluista yllättäviäkin tuloksia
Espoon viimeisimmät digikokeilut ja niiden vaikuttavat tulokset esiteltiin Espoon Digiagendan loppuraportin julkaisutilaisuudessa keskiviikkona 26.3. Digitaalisia alustoja, pelillistämistä ja tekoälyä hyödyntäneistä kokeiluista saatiin sekä oppeja että uutta ajattelutapaa espoolaisten arkea tukevien palvelujen kehittämiseen.
Vuonna 2022 käynnistyneen Digiagenda 3.0:n tilaisuudessa Espoon kaupungin asiantuntijat ja yhteistyökumppanit kertoivat, miten kolme viimeisintä digikokeilua muovaavat palveluiden tulevaisuutta.
Katso-kokeilu: Katsomuskasvatusta ja kotoutumista ja digitaalisilla työkaluilla
Varhaiskasvatuksen kentällä Espoo otti uudenlaisen askeleen tarjoamalla pedagogiselle henkilöstölle digitaalisen materiaalipaketin katsomuskasvatuskeskustelujen tueksi. Kokeilu on saanut laajaa kiitosta niin omilta kuin muiden kaupunkien asiantuntijoilta, yliopistoilta, alan opiskelijoilta kuin kansainvälisiltä kontakteiltakin.
"JokaLapsi-yrittäjänä pääsin tuottamaan ja kokeilemaan materiaalin hyödyntämistä päiväkotiryhmien ja kieli- ja kulttuuriopettajien kanssa. Kokeilu oli intensiivinen ja todella antoisa", kommentoi Kia Olkkola.
Kokeilu on osoittanut, että materiaalin avulla voidaan tuoda syvyyttä eri kulttuurien ja katsomusten ymmärtämiseen, ja samalla se tukee kotoutumista.
Rekrytointi uudelle aikakaudelle – pelit ja virtuaalitodellisuus osaksi työtehtäviä
Espoon Tilapalvelut ja Virtual Dawn ovat yhdessä kehittäneet Pelasta Espoo – Kiinteistönhoitaja -pelin, jonka avulla kiinteistönhoitajien työtehtäviin voi tutustua pelillisessä ympäristössä. Selainpohjaisen pelin lisäksi kiinteistönhoitajien perehdytyksen tukena kokeiltiin VR-teknologiaa. Virtuaalitodellisuuspelissä työntekijä pääsi harjoittelemaan erilaisia kiinteistönhoidon työtehtäviä.
"Kokeilu on osoittanut, että pelit eivät vain motivoi, vaan voivat tehostaa oppimista ja lisätä sitoutumista. Lisäksi nuorten osallisuus kokeilussa oli merkittävä. Yllättävintä oli, että myös maahanmuuttajaäidit kiinnostuivat rekrypelistä ja suosittelivat sitä omille nuorilleen”, kertoo aluepäällikkö Ville Kaisla Espoon Tilapalveluista.
Innovatiivinen lähestymistapa on saanut myönteistä palautetta ja kansainvälistäkin huomiota. Kokeilu avaa ovia myös muiden alojen pelillistämiskokeiluille.
Kielitaidon arviointi – digitaalinen ratkaisu työnhakijoille
Espoon työllisyyspalvelussa testattiin, miten kielitaidon arviointi ja tarvekartoitus voidaan hoitaa digitaalisesti. Kokeilussa vieraskieliset työnhakijat arvioivat suomen kielen taitonsa, ja tekoälyn avustama itsearviointi auttaa ymmärtämään, missä kehittämiskohteita on. Tämä helpottaa myös työllisyyspalvelujen arkea.
"Tämä oli upea mahdollisuus kokeilla ihan käytännössä, miten kielitaitoa voitaisiin arvioida nopeasti ja automaattisesti. Saimme paljon ymmärrystä myös siihen, mitä kaikkea testin onnistunut tekeminen vaatii muun muassa toimintaympäristöltä ja miten tekemistä täytyy ohjeistaa”, kertoo kokeilun yhteistyökumppani Reactoredin Kari Savolainen.
”Tällainen testi olisi äärimmäisen kätevä työkalu työnhakijoiden tukemisessa, ja sille olisi kysyntää laajasti", täydentää Digiagendan kehittämispäällikkö Valia Wistuba.
Tekoälyn ja virtuaalimaailman rooli kaupungin palveluissa
Kokeilujen lisäksi tilaisuudessa esiteltiin myös uusimpia projekteja, joissa Espoon kaupunki on mukana.
Projektipäällikkö Jenni Selosmaa esitteli FAIR EDIHin, joka pyrkii nopeuttamaan ja laajentamaan tekoälyn käyttöönottoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Se tarjoaa yrityksille asiantuntijuutta ja maksutonta kehittämistukea tekoälyn, laajennetun todellisuuden, suurteholaskennan ja kyberturvallisuuden saralla. FAIR on yksi Euroopan 169 digitaalisesta innovaatiohubista.
Lisäksi espoolaisille pk-yrityksille on tarjolla AIStart-tekoälyhautomo-ohjelma, jossa olemassa olevia tekoälyratkaisuja opetellaan käyttämään turvallisesti ja tuottavasti.
“Meidän on oltava vuorovaikutuksessa osallistavalla ja oikeudenmukaisella tavalla, sillä monet maahanmuuttajat eivät välttämättä koe julkisen sektorin digitaalisia palveluja saavutettaviksi, osallistaviksi tai luotettaviksi”, totesi Trust-M -tutkimusprojektista kertonut projektipäällikkö Irena Bakić. Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa toteutettavassa projektissa suunnitellaan ja pilotoidaan luotettavia digitaalisia palveluita. Projektissa hyödynnetään hybridipalvelumuotoilua, joka perustuu keskustelevaan chatbot-teknologiaan ja puheohjattuun vuorovaikutukseen.
“Tekoäly ja virtuaalitodellisuus voivat mullistaa kaupunkipalvelut ja tehdä niistä entistä osallistavampia", kertoi kehittämispäällikkö Mervi Hämäläinen, joka vetää kansallisen Metaversumi verkoston (FINverse) Espoon osatoteutusta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, miten kaupungit voisivat kehittämisessään hyödyntää metaversumeja eli virtuaalitodellisuuksia entistä paremmin.
Espoon digitalisaation tulevaisuus – paneelikeskustelu avasi uusia näkökulmia
Digitalisaation tulevaisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kaupungin palveluille pohdittiin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat kaupungin asiantuntijoista digikehittämispäällikkö Harri Luttinen, projektipäällikkö Susanna Tuisku, asiointipalvelupäällikkö Tuija Wikström, tuotantopäällikkö Riina Zonzi, palvelupäällikkö Elisa Jalonen sekä digipalvelujen kehittämisjohtaja Piia Wollstén. Keskustelun viesti oli selkeä: digitalisaatio on Espoolle strateginen mahdollisuus, jonka avulla voidaan kehittää palveluita tehokkaasti, kestävästi ja asiakaslähtöisesti
Panelistien mukaan tärkeä digitalisaatioon liittyvä osa-alue on kaupungin näkökulmasta etenkin muutosjohtamisen taito, sillä kyse on ennen kaikkea työvälineiden ja toimintatapojen muutoksesta. Kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi tarvitaan lisäksi vahvaa yhteistyötä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa, asiakaspalautteen ja osallistamisen merkitys palveluiden kehittämisessä on keskeistä. Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan palveluita tulee kehittää vähitellen.
Keskustelussa nousi esiin tekoälyn potentiaali muun muassa suuren datamassan analysoinnissa. Esimerkiksi työllisyyspalveluissa tekoäly voisi auttaa kohdentamaan osaavaa työvoimaa analysoimalla työpaikkoja ja hakijoiden tietoja sisältävää dataa. Asiakaspalvelussa chatbotit ja tekoälyavusteiset monikieliset neuvontapalvelut puolestaan edistävät saavutettavuutta.
Tärkeänä nähtiin myös tietosisältöjen luokittelun ja hallinnan osaaminen, joka vaikuttaa muun muassa analysoitavan datan laatuun. Lisäksi digitaalisten palveluiden tulee olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Esimerkiksi datakeskusten energiankulutus herätti huolta ja pohdintaa siitä, miten ekologisesti kestäviin ratkaisuihin voisi ohjata kilpailutuksilla.
"Digiagenda 3.0:n kokeilut tarjoavat paitsi käytännön ratkaisuja, myös vision tulevaisuuden kaupungista, joka on älykäs, osallistava ja digitaalinen", tiivisti ohjelmaa luotsannut kehittämispäällikkö Wistuba.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Espoon kaupungin YouTube-kanavalla: Kokeilujen satoa 26.3.2025 (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Lisätietoja:
