KAMUn Talomuseo Glimsissä uusi kävijäennätys
KAMU Espoon kaupunginmuseon viidestä eri museokohteesta suosituin vuonna 2024 oli Talomuseo Glims. Yhteensä KAMUn kohteissa, Glimsin lisäksi, KAMU WeeGeellä, Saaristomuseo Pentalassa ja Huvilamuseo Villa Rulluddissa vieraili reilut 140 000 kävijää. Vuoden aikana aloitettiin koulumuseo Lagstadin konseptiuudistus, ja museo avataan yleisölle uudelleen vuoden 2026 aikana.
KAMUn yhteisöllinen työ kaupunkilaisten ja espoolaisten yhteisöjen kanssa syveni. Vuoden aikana suunniteltiin ja valmisteltiin yhdessä espoolaisten kanssa KAMU WeeGeelle keväällä 2025 aukeavaa musiikki-aiheista näyttelyä, joka avautuessaan on ensimmäinen osa KAMU WeeGeen kokonaisuudistusta. KAMU WeeGeen uudistuksen alta purettiin vuosia esillä ollut Espoon historiasta kertonut Tuhat tarinaa Espoosta -näyttely.
KAMUn digitaalisia palveluita kehitettiin ja luotiin digipolitiikka, jonka tavoitteena on kehittää digipalveluiden kokonaisuutta suunnitelmallisesti ja asiakaslähtöisesti. KAMUn digipolitiikka laadittiin yhteisöllisessä projektissa hyödyntäen henkilökunnan, yleisön ja sidosryhmien näkemyksiä. Suomalaisille museoille pidettiin Inspiraatiota ja työkaluja tulevaisuuden digipalveluihin -verkkoseminaari ja julkaistiin vapaasti saataville opas ”Digipolitiikan muistilista – Työkalu museon digipalveluiden linjausten laadintaan”. Tiedon avoimen jakamisen (open access) osio laadittiin yhteistyössä Avoin GLAM -verkoston kanssa. Museovirasto myönsi digipolitiikkaprojektille museoiden innovatiivisten hankkeiden avustusta.
Kesällä pidettiin KAMUn järjestämä kartanoiden historiaan keskittyvä kansainvälinen englanninkielinen konferenssi Manors at War – Manorial Research Seminar. Seminaari järjestettiin yhteistyössä kansainvälisen kartanotutkimusverkoston ENCOUNTER:in, European Network for Country House and Estate Research, kanssa. Seminaariin osallistui tutkijoita sekä museoalan työntekijöitä useista eri maista ja instituutioista.
Yksi vuoden kohokohdista oli Espoon keskuksen lähellä sijaitsevilta Söderskogin pelloilta löytynyt yli 3000 vuotta vanha pronssikautinen reunakirves. Kirveen löysi keväällä 2024 peltokävelyä harrastava Mirek Veklinets poikansa Danielin kanssa. Kirves on peräisin pronssikauden ensimmäiseltä periodilta 1800-1500 eaa, ja on toinen Suomesta löydetty pronssinen reunakirves.