Kirjailija Satu Rämö vieraili lukiolla

Tiistaina Matinkylän lukion opiskelijat kokoontuivat saliin kuuntelemaan Hildur-dekkarisarjastaan tunnetun kirjailija Satu Rämön pitämää studia generalia -luentoa  kielitaidon merkityksestä.  Rämö kertoi lukiolaisille, millä tavoin hän itse parhaiten on oppinut eri kieliä ja mitä hyötyä kielitaito on hänelle tuottanut.

Rämö puhuu itse monia kieliä, kuten suomea, englantia, islantia, kreikkaa, espanjaa ja ruotsia. Suomi on hänen äidinkielensä, mutta nykyisin Rämö asuu Islannissa ja käyttää paljon myös islannin kieltä. Rämö kertoi luennon aika omasta elämästään lukiovuosista nykyiseen kirjailijan uraan. Hän kertoi, ettei ollut lukioaikana  kovin kiinnostunut koulusta, mikä näkyi myös keskiarvossa.. Rämö kävi lukionsa Forssassa. Lukiossa hän innostui kirjailijan urasta, koska piti paljon kirjoittamisesta ja äidinkielenopettajat olivat kannustavia. Kuitenkaan lukion jälkeen Rämö ei viitsinyt hakea jatko-opiskelemaan kirjallisuutta, joka oli hänen lukioaikainen haaveensa, sillä alan sisäänpääsyprosentti oli hyvin pieni,  noin 7% hakijoista sai tuolloin opiskelupaikan. Rämö  päättikin hakea opiskelemaan kauppatieteitä, ja sinne hän pääsikin. Rämö valmistui kauppatieteiden maisteriksi, mutta ennen valmistumistaan hän ehti olla puoli vuotta vaihdossa Islannissa ja tykästyi maahan kovasti.

Rämö painotti puhe-esityksessään, että pienelläkin kielitaidolla voi pärjätä ja siitä on hyötyä. Esimerkkinä tästä Rämö kertoi tarinnan siitä, miten yliopistosta valmistuttuaan hän lähti töihin Kreikkaan. Siellä Rämö pääsi töihin ravintolaan sisäänheittäjäksi.

-Kun hän osasi muutamia kieliä ja osasi lähestyä turisteja heidän omalla kielellään, oli helpompi saada heidät houkutelluksi sisään  ravintolaan. Kieliopin osaaminen ei ollut tärkeintä vaan se, että tulee ymmärretyksi, Rämö kertoi.

Islantiin Rämö palasi vaihtovuoden jälkeen useamman kerran, ja eräällä matkalla hän tapasi miehensä. Rämö kertoi esityksessä, että pariskunta halusi testata suhteensa kestävyyttä neutraalilla maaperällä ja muutti sen vuoksi hetkeksi Espanjaan asumaan. Espanjassa Rämö kävi  kielikoulun, jossa opeteltiin espanjan  alkeita, jotta arki sujuisi paremmin. Rämö puhuikin esityksessään siitä, miten hän arvostaa paikallisen kielen osaamista. Vaikka englannilla pääsee alkuun, paikallista kieltä osaamatta jää aina jostakin olennaisesta ulkopuolelle.

Parin Espnajassa asutun vuoden jälkeen Rämö muutti miehensä kanssa Islantiin. Tällöin Rämö  joutui jälleen opettelemaan uuden kielen. Islannin kielen oppiminen oli Rämölle hyvin tärkeää, joten hän hakeutui yliopistoon suorittamaan kandidaatin tutkintoa islannin kielestä. Kieliopinnot tutustuttivat hänet myös Islannin kulttuuriin. Kun Rämö oppi islannin kielen ja kommunikointi helpottui, hän tunsi kuuluvansa yhteisöön ja lopulta hän sai jopa islannin kansalaisuuden, kun oli asunut maassa muutamia vuosia ja tehnyt testin kansalaisuutta varten.

Esityksensä lopussa Rämö painotti, että kieli tulisi opetella juuri itselle sopivalla tavalla sekä kertoi omasta kirjasarjastaan, josta oli vierailuviikolla ilmestymässä uusi osa “Rakel”.

Vierailuluennon lukiolle mahdollisti Lukion kieltenopetuksen valtakunnallinen kehittämishanke Lukki.

Teksti: Amelie Ahokas ja Netta Lankinen, Matinkylän lukion viestintätiimi