Monikossa sisäilmaa on seurattu tavallista tarkemmin – pilotissa hyödynnettiin sekä ihmistä että tekniikkaa
Koulukeskus Monikossa Leppävaarassa on käytössä laajennettu ja tavallista monipuolisempi sisäilmaolosuhteiden seuranta. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että kiinteistössä on tavallista enemmän antureita, jotka mittaavat sisäilmaolosuhteita.
Kiinteiden rakenteissa olevien antureiden lisäksi Monikossa on siirrettäviä IoT-teknologialla toimivia sisäilmaolosuhteita seuraavia antureita. IoT tarkoittaa järjestelmää, jossa internetiin liitetyt laitteet lähettävät verkkoon tietoa mahdollistaen laitteiden mittaustiedon seurannan ja valvonnan etänä.
“Monikossa on myös pilotoitu työpajatyyppistä raportointimenettelyä, jossa sisäilma-asiantuntija havainnoi ja kertoo mahdollisista epäkohdista ja poikkeamista. Havaintoja tekee myös Tilapalveluiden oma henkilöstö, laitteet taas ovat laitetoimittajalta”, kertoo talotekniikkapäällikkö Mikko Melender Tilapalvelut-liikelaitoksesta.
Monikko aloitti toimintansa vuonna 2021 ja saman katon alla toimivat sekä suomen- että ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit. Monikko on noin 1 300 oppilaan ja päiväkotilaisen koulukeskus.
Lapsille ja henkilökunnalle sisäilmaseuranta ei arjessa näy, paitsi siten, että mahdollisiin epäkohtiin päästään seurannan ansiosta puuttumaan helpommin ja nopeammin.
“Tätä tehdään teknisistä lähtökohdista. Yritämme palvella käyttäjiä teknisiä ratkaisuja kehittämällä”, Melender lisää.
Digitalisaatiota ja automaatiota hyödynnetään entistä enemmän kiinteistötekniikassa
Kuinka Monikon sisäilmaseuranta eroaa esimerkiksi muiden koulujen sisäilmaseurannasta?
“Perusratkaisut itse mittaustietojen osalta ovat yleensä riittäviä kaupungin kiinteistöissä, mutta laajassa kiinteistökannassa aika ei aina riitä tekemään aktiivista seurantaa ja havaintoja. Se on yksi tämän pilotin lähtökohdista.”
Melender kertoo, että seurantapalvelusta on saatu hyviä kokemuksia.
“Mittareiden merkitys on tullut paremmin esille ja omat tavoitteet ovat selkeytyneet.”
Koko ajan pohditaan, minkälaisia hyötyjä Espoo saa kokeilusta mahdollisen jatkokehittämisen pohjaksi.
“Kiinteistötekniikkaan liittyy paljon digitalisaatiota ja automaatiota. Ne ovat kehittyneet isoin harppauksin ja niitä on alettu hyödyntää entistä enemmän.”
Monikossa sisäilman seurantaa alettiin pohtia jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.
Menneinä vuosina monet Espoon koulut olivat julkisuudessa sisäilmaongelmien vuoksi.
“Silloin tuntui, että yhtäkkiä tuli joka puolelta esiin koulujen sisäilmaongelmia. Niitä korjattiin ja riskit osataan nykyään ottaa paremmin huomioon. Osaamme ennakoida ja tunnistaa riskit paremmin. Tilapalveluissa on myös kohdennettu henkilöstöä sisäilma-asioihin. Meillä ei ollut aiemmin omaa ongelmiin nopeasti tarttuvaa sisäilman tarkastusryhmää, kuten nyt on. Ja syntyneisiin tilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne ehtivät pahentua”, Melender kertaa tehtyjä toimia.