Espoon vesistöt puhtaita, Itämeren tilassa vielä parantamisen varaa: uusi raportti kertoo Suomen suurkaupunkien ympäristön tilasta
Espoossa moni asia tehdään ympäristön kannalta hyvin. Parannettavaa on kuitenkin etenkin espoolaisten aktiivisuudessa lajitella biojätettä. Tämä käy ilmi Suomen suurten kaupunkien yhteisestä raportista, johon on koottu ympäristön tilasta kertovia tietoja.
Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit -raportissa tarkastellaan muun muassa kaupunkien maankäytön ekologista kestävyyttä, asukkaiden tuottamia päästöjä sekä kestävien kulkumuotojen käyttöä. Pääasiassa raportissa on tarkasteltu vuosina 2019–2023 tapahtunutta kehitystä.
Espoolaiset tyytyväisiä luontoretkeilyreitteihin ja luonnonsuojelutoimiin
Muihin Suomen suuriin kaupunkeihin verrattuna espoolaiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä kotikaupunkiinsa ja kaupungin tuottamiin palveluihin, ja tyytyväisyys on kasvanut vertailujaksolla 2008–2020 huomattavasti.
Espoossa lähiluonto on kaikkia asukkaita lähellä, sillä käytännössä jokainen espoolainen asuu alle 300 metrin päässä lähimmästä lähivirkistysalueesta. Erityistä kiitosta Espoossa saavat luontoretkeilyreitit, joihin asukkaat ovat huomattavasti tyytyväisempiä kuin muissa kaupungeissa. Myös asukkaiden tyytyväisyys kaupungin toimintaan luonnon suojelemiseksi on vertailukaupunkien korkein. Maapinta-alaan suhteutettuna Espoossa onkin eniten luonnonsuojelualueita verrattuna muihin kaupunkeihin. Espoossa uusia luonnonsuojelualueita perustetaan lisää joka vuosi.
Uusi ja tehokas jätevedenpuhdistamo parantaa vesistöjen tilaa
Jokien, järvien ja merialueiden ekologinen tila kertoo paljon vesistöjen kunnosta ja yhdyskunnan vaikutuksista vesistöön. Pohjois-Espoon järviylängöllä sijaitsevat järvet ovat ekologiselta tilaltaan hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Kaupunkirakenteen keskellä sijaitsevat järvet ovat kuitenkin ekologiselta tilaltaan heikompia. Näiden järvien tilaa pyritään jatkuvasti parantamaan erilaisilla järvikunnostushankkeilla.
Vesistöjen tila paranee myös jätevesiä puhdistamalla. Espoon Blominmäkeen avattiin vuonna 2023 uusi jätevedenpuhdistamo, jonka ansiosta jätevesien puhdistus on paljon aiempaa tehokkaampaa. Uuden puhdistamon ansiosta jätevesien typpi- ja fosforipitoisuudet ovat kääntyneet rajuun laskuun.
Biojätteen lajittelussa espoolaisillakin parantamisen varaa
Jätteitä kierrättämällä raaka-aineet saadaan uusiokäyttöön ja vähentää siten uusien raaka-aineiden tuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormaa. Kaikissa vertailukaupungeissa poltettavaksi päätyvän sekajätteen määrä onkin kääntynyt loivaan laskuun. Espoon kotitalouksien tuottama sekajätteen määrä on vertailukaupunkien pienin.
HSY:n toiminta-alueella eli Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla jopa 40 % sekajätteestä koostuu jätteestä, joka tulisi kierrättää biojätteenä – siis esimerkiksi ruoantähteistä, hedelmien ja vihannesten kuorista sekä kahvinpuruista. Jos nämä lajiteltaisiin oikein biojätteeksi, pääkaupunkiseudulla sekajätteen eli poltettavaksi päätyvän jätteen määrä pienenisi merkittävästi. Tässä siis on espoolaisillakin parantamisen varaa.
HSY:n ohje biojätteen kierrättämiseen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Espoolaiset autoilevat, mutta kestävämmin kuin ennen
Väkilukuun suhteutettuna Espoossa rekisteröitiin vuonna 2023 kolmanneksi eniten uusia henkilöautoja heti Oulun ja Vantaan jälkeen. Uusien autojen määrä 1000 asukasta kohden on kuitenkin pienentynyt tasaisesti vuosien 2020–2023 välillä. Samassa ajassa sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen määrä on Espoossa kasvanut räjähdysmäisesti, ja vuonna 2023 niitä on liikenteessä selkeästi eniten verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin.
Espoolaiset siis siirtyvät vähitellen kestävän liikkumisen keinoihin. Tämä näkyy myös kulkumuotojakaumassa siinä, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö ovat Espoossa lisääntyneet samalla kun yksityisautoilu on vähentynyt. Trendi on samansuuntainen kaikissa kaupungeissa. Helsingissä noin 20 % matkoista tehtiin vuonna 2023 henkilöautolla, kun Espoossa vastaava luku on noin 40 %. Vantaalaiset autoilevat hieman espoolaisia enemmän.
Suomen kuuden suurimman kaupungin alueilla asuu yli kolmannes suomalaisista. Siksi kaupunkialueiden asukkailla ja kaupunkiorganisaation toiminnalla on iso rooli ja vastuu vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja luontokadon torjuntaan. Valittujen indikaattorien pitkäjänteinen seuranta auttaa tunnistamaan laajoja kehityskulkuja ja toisaalta mahdollistaa kaupunkien välisen vertailun.
Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteinen Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit -raportti julkaistiin nyt viidettä kertaa. Raportti on julkaistu Helsingin Kaupunkiympäristön julkaisusarjassa: https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/kuutoskaupunkien-ekologisen-kestavyyden-indikaattorit-2024(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)