Työmaavesien hallinnan tärkeys korostuu syksyn sateiden ja taimenten kutuajan myötä
Kun syksy saapuu ja sademäärät kasvavat, työmailla syntyy tavallista enemmän työmaavesiä. Espoossa monet purot toimivat uhanalaisten taimenten kutupaikkoina, ja käsittelemättömät työmaavedet voivat vaarantaa niiden lisääntymisen. Onneksi työmaavesien hallintaan on olemassa useita keinoja, joiden avulla voidaan ehkäistä työmaavesien aiheuttamia ympäristöhaittoja.
Käsittelemättömät työmaavedet sisältävät usein runsaasti kiintoainesta tai haitallisia aineita, jotka voivat kuormittaa luonnon vesistöjä ja niiden eliöitä. Tämän vuoksi jokaisen työmaan tulee käsitellä työmailla muodostuvat vedet ja lietteet ennen niiden purkua hulevesiviemäriin tai vesistöön. Jotta työmaavesistä ei aiheudu ympäristölle haittaa, niiden laadun tulisi ympäristöön purettaessa vastata luonnonvesien laatua.
Monet Espoon halki virtaavat purot ja joet toimivat uhanalaisten taimenten kutupaikkoina. Taimenten kutuaika painottuu lokakuulle, ja kyseinen kalalaji on rauhoitettu joissa ja puroissa syyskuun alusta marraskuun loppuun. Taimen on lajina herkkä ja häiriintyy helposti vedenlaadun muutoksista. Kiintoaineen päätyminen vesistöihin voi liettää pohjalla olevia kutupesiä ja vaarantaa taimenkannan lisääntymisen.
Työmaavesiohje antaa konkreettiset ohjeet työmaavesien hallintaan
Kun työmaat suunnittelevat ja toteuttavat työmaavesien hallinnan huolellisesti, on vesien ohjaaminen ja puhdistus tehokasta ympäri vuoden. Kaupungin työmaavesisivuilta löytyy pääkaupunkiseudun työmaavesiohje, joka auttaa työmaiden parissa työskenteleviä minimoimaan ympäristöhaittoja. Ohje sisältää neuvoja työmaaveden laatua parantavista puhdistusmenetelmistä ja toimintatavoista.
Tärkeimpiä hallintakeinoja ovat:
- Etukäteen suunnittelu: Työmaavesien hallinta huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, jotta puhdistamiseen käytettäville rakenteille varataan tarpeeksi tilaa.
- Maamassojen sijainti: Maamassat tulee kasata kauas ritiläkaivoista ja ojista, jotta pintavalunnan mukana ei päädy vesistöihin maa-ainesta.
- Kasvillisuuden säilyttäminen: Kasvit imevät työmaavesiä, sitovat maaperän kiintoaineita ja hidastavat veden virtausta, jolloin työmaavesi ehtii imeytyä tehokkaasti.
- Monipuoliset puhdistusmenetelmät: Jos työmaavesiä ei voida imeyttää tontilla, poisjohdettava vesi tulee puhdistaa. Menetelmiä puhdistukseen on runsaasti, esimerkiksi laskeuttavia ja suodattavia menetelmiä. Puhdistuksessa kannattaa hyödyntää juuri kyseiselle työmaalle sopivia menetelmiä.
- Säännöllinen tarkkailu: Poisjohdettavan veden laatua seurataan vähintään aistinvaraisesti sameuden osalta ja vedestä mitataan tarvittaessa esimerkiksi pH-arvo. Lisäksi puhdistamiseen käytettävät rakenteita huolletaan ja tarkkaillaan.
Kun työmaalla noudatetaan ohjeita, edesauttaa se vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamista ja kansallisten tavoitteiden toteutumista. Tutustu pääkaupunkiseudun työmaavesiohjeeseen ja ryhdytään yhdessä toimeen vesistöjemme suojelemiseksi!
Lue lisää: Työmaavedet Espoossa