Juhlimme jälleen uusia Suomen kansalaisuuden saaneita espoolaisia

2.9.2024 6.40

Espoon kaupunki kutsui kuudetta kertaa uudet Suomen kansalaisuuden saaneet täysi-ikäiset espoolaiset kansalaisuusjuhlaan 1.9.2024.

Dipolissa järjestetyssä tilaisuudessa lähes 350 vierasta juhli iloisissa tunnelmissa.

”Olen ylpeä siitä, että Espoo on turvallinen ja luonnonläheinen kotikaupunki. Samanaikaisesti Espoo on paitsi pääkaupunkiseudun myös koko Suomen keskeinen kasvumoottori. Tarvitsemme lisää kansainvälisiä osaajia. On tärkeää, että taustaltaan erilaiset kaupunkilaiset kokevat kaupungin omakseen ja itsensä tervetulleiksi mukaan Espoon tulevaisuuden rakentamiseen”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä totesi juhlapuheessaan.

Kansalaisuusjuhla oli osa Espoo-päivää, asukkaiden yhteistä juhlaa ja suurinta vuosittaista kaupunkitapahtumaa. Tällä kertaa mukaan kutsuttiin kaikki vuonna 2023 Suomen kansalaisuuden saaneet täysi-ikäiset espoolaiset sekä heidän perheensä.

Suomen kansalaisuuden vuonna 2023 sai 1744 espoolaista. Heistä oli aikuisia 1197 ja alle 18-vuotiaita 547 henkilöä.

Joka viides espoolainen on vieraskielinen

Espoossa oli vuoden 2024 alussa noin 74 200 vieraskielistä asukasta, joka on 23,6 prosenttia kaupungin väestöstä.

Espoon vieraskielinen väestö kasvaa enemmän kuin kotimaankielinen. Vuonna 2023 vieraskielisten määrä kasvoi noin 7 500 henkeä ja osuus väestönkasvusta oli 86 prosenttia. Mikäli kaupungin kasvu jatkuu samaa tahtia, vuoteen 2030 mennessä joka kolmas espoolainen on vieraskielinen.

Espoon vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin, nuoriin ja lapsiin. Puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, englanti ja kiina.

Espoo-tarinassa, kaupungin strategiassa, valtuusto on nostanut esiin periaatteen, jonka mukaan ”jokainen Espoossa asuva on espoolainen”. Yksi tämän valtuustokauden tavoitteista on olla "Suomen paras kotouttaja".

”Suomessa ja Espoossa työllisyyden kasvu on erittäin vahvasti eri puolilta maailmaa Suomeen saapuneiden varassa. Meidän on välttämätöntä onnistua entistä paremmin siinä, että muualta maailmasta Espooseen saapuneet kaupunkilaiset pääsevät aidosti mukaan yhteiskuntaamme, oppilaitoksiimme ja korkeakouluihimme sekä työntekijöiksi ja yrittäjiksi. Monen kohdalla kansalaisuuden saaminen on juhlimisen arvoinen merkkipaalu tällä matkalla”, maahanmuuttoasioiden johtaja Teemu Haapalehto sanoo.

Kaupunginvaltuustossa hyväksytty kotouttamisohjelma nostaa esiin kotoutumiseen liittyviä keskeisiä kehityskulkuja sekä linjaa, miten valtuuston asettamaa kotouttamispolitiikkaa toteutetaan.

Kansalaisuusjuhlassa Puolasta Suomeen muuttanut Katarina Czajka kertoi oman tarinansa. Valokuva on otettu 1990-luvun alussa, jolloin hän toimi alttoviulistina Joensuun Kaupunginorkesterissa. Suomen kansalaisuuden Czajka sai Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna, lokakuussa 2017. Puheessaan Katarina kertoi olevansa kansalaisuudesta ylpeä ja onnellinen, että hän saa asua ja työskennellä tässä kauniissa tuhansien järvien maassa.