Itämeri alkaa katukaivosta – kaivo ei ole roskis

19.8.2024 11.36Päivitetty: 19.8.2024 12.14
Värikäs kalatarra on asennettu ritiläkaivonkannen ympärille. Tarrassa teksti: Mahanpuruja muovista.
Tarrassa kita ammollaan oleva hauki muistuttaa, että hulevesikaivoon päätyvä roska voi joutua kalan mahaan. Hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta, vaan se johdetaan sellaisenaan lähimpään vesistöön.Kuva: Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Maahan heitetyt roskat voivat kulkeutua huleveden mukana lähimpään vesistöön ja lopulta Itämereen, sillä hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta. Espoon kaupunki on mukana Mahanpuruja muovista -kampanjassa, jossa hulevesikaivojen ympärille ilmestyvät ahven- ja haukitarrat muistuttavat, etteivät roskat kuulu kaduille tai katukaivoihin.

Mahanpuruja muovista on kampanja roskaantumista vastaan. Kampanjan taustalla on Pidä Saaristo Siistinä ry. Pääkaupunkiseudulla toteutuksesta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa.

Suuret, värikkäät kalatarrat katukaivojen kansien ympärillä muistuttavat roskien reitistä kaupungista mereen ja jopa kalan suuhun. Valtaosa roskista on peräisin kaupunkilaisten käsistä. Oikea paikka roskille olisi jäteastia, ja oikein lajiteltuina ne ovat tärkeä osa kiertotaloutta. Maahan ja luontoon päätyessään roskat ovat ympäristöhaitta ja myös hukkaan heitettyä resurssia.

Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka virtaa rakennetussa ympäristössä pintoja pitkin. Hulevesi johdetaan yleensä hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin, mistä se virtaa puroihin, jokiin, järviin tai mereen.

”Hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta, vaan se johdetaan useimmiten käsittelemättömänä luontoon. Tämä huleveden melko suora reitti vesistöihin on monelle yllätys”, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Marika Visakova.

Vesistöjen tilaan on suuri merkitys sillä, mitä niihin kulkeutuu hulevesien mukana. Huleveden laatuun ja siten myös oman lähivesistön tilaan voi yksinkertaisesti vaikuttaa huolehtimalla roskat roskiin.

”Erityisesti muovit ovat viheliäinen ongelma luonnossa, koska ne eivät häviä ikinä, vaan hajoavat yhä pienemmiksi mikromuoveiksi”, Visakova harmittelee.

Ahven- ja haukitarroja voi nähdä hulevesikaivojen ympärillä

Roskaantumisesta muistuttavia kalatarroja voi nähdä hulevesikaivojen ympärillä. Tarroitettuja katukaivoja voi Espoossa löytää Leppävaarassa uimahallilta, Leppävaaranraitilta ja Alberganesplanadilta; Otaniemessä metroasemalta; Tapiolassa Tapiontorilta, Kauppamiehentieltä ja Kulttuurikeskukselta sekä Matinkylässä Piispanaukiolta ja uimahallilta.

Kampanja-aika on 19.8.-1.9.2024. Tämän jälkeen tarrat kerätään pois katukuvasta. Tarrat ovat PVC-vapaita ja ne ovat käytön jälkeen kierrätettävissä metallina.

Mahanpuruja muovista on osa PlastLIFE-hanketta. PlastLIFE-hanke saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.

Lue lisää Mahanpuruja muovista -kampanjasta Pidä Saaristo Siistinä ry:n verkkosivuilla.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)