Tutkimus kurtturuusun biologisesta torjunnasta purppuranahakkasienellä alkaa Espoossa
Espoon kaupunki osallistuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimukseen, jossa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua (Rosa rugosa) torjutaan biologisesti. Luonnonvarakeskuksessa (aiemmin Metsäntutkimuslaitoksessa) on tutkittu biologista vesakontorjuntaa jo 15 vuoden ajan.
Kurtturuusua esiintyy mm. teiden ja katujen varsilla, kaupunkien viheralueilla, metsissä ja merenrannoilla. Kyseistä lajia on pyritty torjumaan mekaanisesti kaivamalla kasvustot maasta, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että ruusu pystyy kasvattamaan tehokkaasti uusia versoja maahan jääneistä kasvin osista. Koska kurtturuusu on vaikea torjuttava mekaanisesti, voi biologinen menetelmä olla hyödyllinen, sillä sieni pystyy leviämään myös kasvien maanalaisiin osiin ja lahottamaan ne.
Biologinen torjuntamenetelmä perustuu Suomen luonnossa yleisenä esiintyvän purppuranahakkasienen (Chondrostereum purpureum) käyttöön. Kyseinen sieni kykenee lahottamaan tehokkaasti lehtipuita, joissa on tuore vaurio, ja tällöin lehtipuiden vesominen estyy.
Kurtturuusututkimus toteutetaan vuosien 2024-2028 aikana. Tutkimuksessa ovat mukana Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset sekä Helsingin, Espoon, Lahden ja Kotkan kaupungit. Mukana olevat tahot ovat osoittaneet tutkimukseen sopivia kurtturuusukasvustoja omilta alueiltaan. Kohteet sijaitsevat liikenneväylien varsilla ja merenrannoilla.
Tutkimusalojen käsittely tehdään kesäkuussa. Espoossa käsiteltävät kasvustot sijaitsevat ranta-alueella Haukilahden ympäristössä. Käsittely toistetaan osassa kurtturuusukasvustoja keväällä 2026.
Tutkimukseen valitut kurtturuusukasvustot katkaistaan raivaussahalla ja katkaisupinnoille ruiskutetaan vesiliuoksessa olevaa purppuranahakan sienirihmastoa. Osa kurtturuusupensaista katkaistaan ainoastaan verrokiksi, mutta kantopinnoille ei levitetä purppuranahakkasienen rihmastoa. Biologisen vesakontorjunnan tehoa kurtturuusukasvustoissa seurataan syksyisin 2024-2028.