Espoo selvittää luontojalanjälkensä ensimmäisten suomalaiskaupunkien joukossa

18.4.2024 5.37Päivitetty: 18.4.2024 11.12
Suota, jonka keskellä kasvaa neljä nuorta mäntyä. Taustalla sekametsää.
Lillmossenin suo on pieni, kahden hehtaarin kokoinen suo, joka sijaitsee Röylässä umpeenkasvaneen Palojärven ympärillä. Lillmossen on arvokas luontokohde, joka koostuu monista suotyypeistä ja on kasvillisuudeltaan edustava, siellä kasvaa mm. pääkaupunkiseudulla harvinaisia saroja ja vaateliaita rahkasammalia.

Luontojalanjäljen laskennalla kartoitetaan kaupungin toiminnan vaikutuksia luontoon ja ekosysteemeihin. Kaupungin toiminnan luontovaikutusten arviointi tukee Espoo-tarinan tavoitteiden edistämistä.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee koko maailmassa. Maailmanlaajuisesti luonnonvarojen ylikulutus, elinympäristöjen tuhoutuminen, ilmaston lämpeneminen, ympäristön saastuminen sekä haitalliset vieraslajit ovat merkittävimpiä luontokadon aiheuttajia. Luontojalanjäljellä näitä vaikutuksia voidaan kuvata yhdellä mittarilla: siinä missä hiilijalanjäljen laskenta perustuu kasvihuonekaasupäästöihin, luontojalanjäljen laskennassa huomioidaan myös muut luontokadon aiheuttajat.

”Samaan tapaan kuin hiilijalanjälki kertoo vaikutuksemme ilmaston lämpenemiseen, luontojalanjälki kertoo, millaisen kuormituksen esimerkiksi tuote, yritys tai tässä tapauksessa kaupunki aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle”, selvittää hankkeen Espoon yhteyshenkilö Rosa Väisänen.

Espoo laskee luontojalanjälkensä ensimmäisten suomalaiskaupunkien joukossa. Luontojalanjälki-hanke kokoaa yhteen kaupunkeja ympäri Suomen kartoittamaan kaupunkien toiminnan vaikutuksia luontoon ja ekosysteemeihin. Hankkeen päätavoitteena on luontojalanjäljen laskenta vertailukelpoisesti kullekin hankkeeseen osallistuvalle kunnalle.  

Hankkeessa hyödynnettävät laskentamenetelmät ovat uraauurtavia, sillä laskenta huomioi Espoon paikallisen luonnon lisäksi kaupungin toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen myös muualla maailmassa. Laskenta tarjoaa uudenlaisen näkökulman luontohaittojen arvioimiseen, sillä tyypillisesti luontovaikutuksia on arvioitu pääasiassa paikallisella tasolla. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi päätöksenteon tukena.

Hankkeessa käytettävä laskentamenetelmä pohjautuu Jyväskylän yliopistossa kehitettyyn luontojalanjälkimittariin erityisesti yrityksille. Hankkeen aikana menetelmää kehitetään kaupunkinäkökulmaan sopivaksi ja hahmotetaan, mistä osa-alueista suurimmat vaikutukset syntyvät. Espoon lisäksi luontojalanjälkeään hankkeessa selvittävät Helsinki, Tampere, Vantaa, Turku, Pori, Seinäjoki, Lohja, Ylöjärvi, Kangasala, Riihimäki, Liminka ja Kauniainen. Laskennan toteuttaa Sitowise, ja se valmistuu kesällä 2024.