Hyvinvointiviikon luennolta motivaatiovinkkejä

13.11.2023 11.04
luennoitsijan profiilikuva
Tiina-Maria Päivänsalo muistutti luennollaan siihen, että motivaatioon vaikuttaviin olosuhteisiin voi yleensä ainakin jossakin määrin vaikuttaa. Oman motivaation kannalta voi esimerkiksi olla merkitystä, tekeekö tehtävän väsyneenä viime hetkellä yöllä vai hyvin levänneenä aiemmin päivällä. Vireystila vaikuttaa motivaatioon. Kuva: Francesca Vila

Matinkylän lukiossa vietetään tällä viikolla hyvinvointiviikko. Hyvinvointiviikon avasi maanantaina psykologian opettajan ja oppikirjailijan Tiina-Maria Päivänsalon luento motivaatiosta ja sen saavuttamisesta. Päivänsalo jakoi luennolla vinkkejä motivaation rakentamiseen ja ylläpitoon.

Päivänsalo nosti luennolla esiin, miten motivaation puutteeseen voi olla monia syitä. Motivaation puute voi johtua esimerkiksi voimavarojen puutteesta, kuten väsymyksestä. Syynä voi olla myös tunteen puute, eli tekeminen ei innosta. Haluttomuus tarttua tekemiseen voi johtua myös uskon puutteesta, jos ei luota omiin kykyihinsä eikä usko voivansa suoriutua annetusta tehtävästä. Ongelmana voi olla myös se, että ei usko omiin taitoihin tai tiedä, mitä hyötyä asian tekemisestä, kuten jonkin aineen opiskelusta, on.

-Hyvä asia motivaatiossa on, että se ei ole asia, jota on tai ei ole, vaan itseään voi yrittää motivoida, Päivänsalo kertoi lukiolaisille.

Päivänsalo antoikin opiskelijoille luennolla vinkkejä, miten omaa motivaatiota voi lisätä ja kehittää. Hänen mukaansa, konkreettisten tavoitteiden asettaminen auttaa, kunhan tavoitteet ovat realistisia ja mielekkäitä. Omaa tekemistä voi myös tehostaa ja motivaatiota kasvattaa tekemällä listoja tekemättömistä töistä tai välitavoitteista tai asettamalla aikarajoja omalle tekemiselle. Pieniin osiin paloitellun tehtävän tekemiseen on myös helpompi tarttua kuin suureen urakkaan.

Päivänsalo kehotti opiskelijoita hyödyntämään opiskelussa myös erilaisia oppimisstrategioita. Teknisten vinkkien lisäksi hän muistutti opiskelijoita siitä, että omat tunteet ja uskomukset vaikuttavat motivaatioon. Päivänsalo kertoi seuranneensa sivusta alakoululaisten keskustelua siitä, miten kiitettävän kokeesta saanut on hyvä kielissä ja kasin kokeesta saanut ei. Tällainen luokittelu ja omakuvan muodostaminen on Päivänsalosta vaarallista ja usein myös perusteetonta.

-Oppimiskyky on lajiominaisuus, eli jokainen kykenee oppimaan, kunhan uskoon itseensä ja tekee töitä oppimisen eteen, Päivänsalo muistutti.

Rajoittavat uskomukset ja asenteet ovatkin haitallisia, koska ne luovat negatiivisia tunteita, jotka estävät yrittämästä. Motivaation ylläpitämiseksi kannattaa olla positiivinen ja avoin asenne itseä ja opiskelua kohtaan. Hän sanoo myös, että pitää olla leikillisyyttä eli armoa itselle. Kaikessa ei tarvitse onnistua heti.

-Saan oppia, oivaltaa ja tehdä virheitä, hän kertoi esityksessään.

Motivaation kannalta merkitystä on myös sosiaalisella ympäristöllä. Päivänsalo nosti esityksessään esille rakenteita, jotka koulussa tukevat tai toisaalta haittaavat motivaation syntyä. Rakenteet voivat vaikuttaa opiskelijoihin myös vaihtelevasti: numeroarvostelu ja jatkuva vertailu muihin voi lannistaa, kun taas toisaalta numeerinen arviointi antaa mahdollisuuden saada jatkuvaa palautetta ja verrata menestystä aiempaan suoriutumiseen.

-Koulun hyvä puoli on esimerkiksi se, että on aikatauluja, mitkä tekee oppimisesta helpompaa ja viihtyisämpää, Päivänsalo muistutti.

Esityksensä päätteeksi Päivänsalo kävi läpi erilaisia motivaatiotaitoja, jotka tekevät motivaation ylläpitämisestä aiempaa helpompaa. Näitä ovat itseensä uskominen, tavoitteiden asettaminen, aloituskynnyksen madaltaminen pilkkomalla tehtäviä osiin, tehokas oppiminen ja tunteiden hallinta sekä sinnikkyys. 

Teksti: Francesca Vila, Jenni Harra