Leppävaaran seudun asukasillassa kiinnostuksen kohteina olivat niin omat kotikulmat kuin Leppävaaran keskustan kehittäminen

Kaupunkiympäristön asukasilta on uudenlainen, messutyyppinen tilaisuus, joka koostuu kohtaamispisteistä, alueinfosta ja vapaasta keskustelusta suunnittelijoiden ja päättäjien kanssa. Pisteillä oli esillä ajankohtaisia Leppävaaran alueen kaavoja, ja asukkaat pääsivät juttelemaan niistä suoraan kaavan suunnittelijoiden kanssa.

Myös kaupunkisuunnittelukeskuksen lupapalveluilla ja tonttiasioilla sekä Espoon yleiskaava 2060:llä oli omat pisteet. Yksi illan suosituimmista pisteistä oli kadut, puistot ja kaupungin tilat -piste, jossa kysymyksiä sateli laidasta laitaan. Asukkaita kiinnosti esimerkiksi katujen rakentaminen, viemärit, hulevedet, roskikset ja Alberganesplanadin kirsikkapuut.

Leppävaaran alueen projektinjohtaja Mikä Rantala nosti tilaisuuden lomassa pidetyssä infossa esiin alueen suurempia hankkeita. Radan eteläpuolella on meneillään Leppävaaranaukion kaavamuutos, jonka myötä Sellon kauppakeskus laajenee. Joukkoliikenteelle tulee uusi terminaali ja radan varteen rakennetaan pysäköintilaitos. Vaikka Sello on alueen vahva veturi, alueen elinvoimaisuutta pyritään jatkossa kehittämään radan molemmin puolin ja esimerkiksi asukkaiden toivomia kivijalkaliiketiloja pyritään saamaan alueelle lisää.

Vermon kehittäminen ja raviradan tulevaisuus on vielä auki. Vermon alueen on kooltaan mittava – raviradan kokoa kuvastaa se, että Olympiastadion mahtuu raviradan sisälle.

Radan pohjoispuolelle sijoittuu Leppävaaran kampushanke, jossa Laurean kampusalueelle suunnitellaan tiloja 5 000 opiskelijalle. Opiskelijat voivat käyttää vieressä sijaitsevan urheilupuiston tiloja, joista uusin, Kameleonten-halli on juuri avattu.

Leppävaaran keskustan lähellä sijaitsevan Leppävaaran kartanon kaavaehdotus on juuri nähtävillä ja tilaisuuden ohessa järjestettiin mini-info kaavasta. Suunnitelmissa on suojella kartanon päärakennus ja säilyttää joitakin vanhoja rakennuksia, samoin ratsastustallin alueella suojellaan joitain rakennuksia. Lisäksi alueelle on suunniteltu pientalokortteleiden alue. Asukkaita huoletti vanhojen, suurten puiden säilyminen ja se, miten tulevat liikennejärjestelyt vaikuttavat alueen rauhallisuuteen erityisesti ratsutallien lähistöllä.

Katso myös lyhyt info(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jossa Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala ja aluearkkitehti Tiina Piironen kertovat, mitä ajankohtaista on meneillään Leppävaaran suuralueen kaupunkisuunnittelussa.

Omat kotikulmat ovat aina olleet kysytyimpien aiheiden joukossa asukastilaisuuksissa ja näin oli nytkin. Eri pisteillä juteltiin muun muassa Kilosta, Lintuvaarasta, Perkkaasta ja Laaksolahdesta.

Viherlaakson pisteellä juteltiin moneen otteeseen illan aikana Viherlaakson kehittämisen periaatteista. Asukkaat toivoivat, että keskustaa kehitettäessä saadaan palveluja lisää. Kirjaston muuttoa hieman kauemmaksi ja terveyskeskuksen lakkauttamista harmittelivat monet.

Laaksolahden pisteellä asukkaiden toiveissa oli nykyisen rakennuskannan säilyminen ja alueen pysyminen pientaloalueena. Laaksolahti on osa Suur-Leppävaaraa, mutta asemakaavoituksessa Laaksolahti kuuluu itse asiassa Pohjois-Espooseen, joten tilaisuudessa oli paikalla asukkaiden toiveesta myös Pohjois-Espoon asemakaavainsinööri.

Keran alueen kehitys kiinnosti kovasti ja kysymyksiä tuli niin asukasmäärästä, rakentumisen aikataulusta kuin Keran nykyisten hallien purkamisesta. Alue muuttuu kaupunkikeskusmaiseksi alueeksi kaavamuutoksen myötä. Alueelle on suunniteltu kaupunkirata. Ensin alkaa katujen rakentaminen, ja sen jälkeen käynnistyy asuinrakentaminen.

Yleiskaavan pisteellä juteltiin monentyyppisistä aiheista. Asukkaita kiinnostivat esimerkiksi viheralueiden säilyminen ja kokonaisten alueiden kuten Perkkaan visio. Esiin nousi myös (Laaksolahden) Pitkäjärven hulevesiongelmat ja veden laatu, joihin kaupungin toivottiin kiinnittävän huomiota.

Yleiskaavan suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort kertoi uuden, koko Espoota koskevan yleiskaavan tilanteesta. Espoon yleiskaava 2060 on koko kaupungin kattava maankäytön suunnitelma, jossa osoitetaan yleispiirteisesti kaupungin kasvupisteitä ja eri toimintojen sijoittumista kaupungissa siten, että kaupungin kehitystä ja kasvua voidaan ohjata hallitusti ja kestävästi. Tällä hetkellä Espoossa on voimassa eri ajalta peräisin olevia osayleiskaavoja, joiden tarkkuus vaihtelee.

Kaupunginhallitus hyväksyi 13.3.2023 yleiskaavan tavoitteet. Tavoitteita on kolme: Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi, Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki ja Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen. Nyt laaditaan kaavaluonnosta, joka tulee nähtäville 2024. Kaavaehdotus tulee nähtäville 2026 ja valtuusto hyväksyy kaavan 2027. Asukkaat ovat olleet mukana jo tavoitteiden valmistelussa ja keväällä, kun kaavaluonnos tulee nähtäville 2024, kaupunki järjestää taas asukastilaisuuksia.

Tapiolan seudun asukasilta oli ensimmäinen tänä syksynä järjestettävästä kolmesta kaupunkiympäristö-aiheisesta asukasillasta. Seuraavaksi ajankohtaisiin kaavoihin ja niiden tekijöihin pääsee tutustumaan Keski-Espoon asukasillassa Entressen kirjastossa. Lue lisää:
15.11.2023: Keski-Espoon asukasilta: Puhutaan kaupunkiympäristöstä 

Tilaamalla Vaikuta nyt -uutiskirjeen saat tiedon, mitä lähialueellasi tapahtuu ja mihin hankkeisiin voit juuri nyt vaikuttaa. Lisäksi saat tiedon tulevista asukastilaisuuksista.

Tutustu ja osallistu kaupunkisuunnitteluun -sivustolla kerromme muun muassa tarkemmin osallistumisesta ja kaavoituksen eri vaiheista, esittelemme mielenkiintoisia kaupunkisuunnittelun teemoja kuten esimerkiksi nimistö, kulttuuriympäristöt ja ilmastoviisas kaupunkisuunnittelu.

Nähtävilläolot kuulutetaan kahden viikon välein, joten uutiskirje ilmestyy vastaavasti kahden viikon välein.

Tervetuloa osallistumaan!