Otaniemeen suunniteltu älypylväsverkko mullistaa datan keruun ja käytön

5.6.2023 13.44Päivitetty: 7.6.2023 8.50
Kaksi valotolppaa, joissa on sensoreita.
Otaniemeen suunniteltu älypylväsverkko tarjoaa tulevaisuudessa monenlaisia mahdollisuuksia sujuvampaan arkeen.

Lyhtypylvään päässä on tunnetusti valoa, mutta tulevaisuudessa sieltä löytyy myös älyä. Espoon kaupungin tilaamassa ja yhdessä Sitowise Oyj:n kanssa toteuttamassa selvityksessä laadittiin suunnitelma ja kustannusarvio Otaniemeen rakennettavasta älypylväsverkosta.

Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku (KETO) -hankkeeseen liittynyt selvitys on osa Otaniemen digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä. Espoon kaupungin, VTT:n ja Aalto-yliopiston lisäksi selvitystyöhön osallistui Nokia Oyj.

Älyä ja valoa

Älypylväs on yleisnimitys alustalle, johon on integroitu erilaisia sensoreita, tukiasemia, valaisimia ja muita laitteita. Pylväiden sensorit ja lyhyen kantaman 5G- tai 6G-tukiasemat edellyttävät optimaalisesti sijoiteltua, tiheää ja kattavaa verkkoa sinne missä ihmis- ja liikennevirrat liikkuvat. Monin paikoin tällainen verkosto jo löytyykin katuvalaistuksen muodossa.

–Älypylväsverkko onkin usein helpointa toteuttaa päivittämällä kaupunkiympäristöstä jo löytyvät valopylväät älypylväiksi. Valmiiden valopylväiden käyttö on kustannustehokasta, minkä lisäksi siinä on paljon etuja valmiista sijoituspaikoista sähköihin ja kaupunkikuvan säilymiseen, kuvailee selvityksestä vastannut Sitowisen tietoliikennekonsultti Mikko Mäkipää.

Otaniemeen suunniteltu älypylväsverkko tarjoaisi tulevaisuudessa mahdollisuuksia mm. autonomiselle liikenteelle, uusille turvallisuusratkaisuille tai vaikkapa älykkäälle valaistukselle. Nämä asukkaille näkyvät sovellukset toteutuisivat kuitenkin vasta myöhemmin. Alkuvaiheessa verkko toimisi sekä tulevan 6G-tekniikan että muiden älyinfraan liittyvien järjestelmien testausalustana. Yksi merkittävimmistä älypylväsverkon hyödyistä olisi kuitenkin verkosta kerättävän datan hyödyntäminen tutkimukseen ja myöhemmin myös kaupallisesti.

Datamarkkinapaikalla tieto liikkuu

Älypylväiden hyöty syntyy niiden keräämästä tiedosta. Pylväistä saatava data voi mahdollistaa muun muassa ihmisten liikkumiseen liittyvien ratkaisujen ja järjestelmien optimoinnin mallinnusten, esimerkiksi digitaalisten kaksosten avulla.

Tällä hetkellä suurin pullonkaula esimerkiksi tekoälysovellusten kehittämisessä on relevantin datan saatavuus, joten älypylväsverkoston tarjoamalle sensoridatalle löytyy paljon kysyntää. Sen hyödyntämistä varten onkin suunniteltu datamarkkinapaikka, jossa yritykset voisivat ostaa, jaella ja vaihtaa dataa tai valmiita datamalleja.

Datamarkkinapaikan toteutuminen vaatii vielä siihen liittyvien tietosuojakysymysten ratkaisemista, mutta valmistuttuaan se tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden kehittää omistamansa datan ja datamallien kaupallista hyödyntämistä. Silloin ratkaisevaa ei olisi datan omistajuus, vaan sen tehokas käyttö.

Kustannussäästöjä puolueettomasta infrasta

Tehdyn selvityksen perusteella Otaniemen älyverkossa voitaisiin hyödyntää Nokia-vetoista LuxTurrim 5G -ekosysteemiä, josta on jo olemassa testiverkko Nokian kampuksella. Ekosysteemistä vastavan Juha Salmelinin mukaan kaupallisia palveluita silmällä pitäen tarvittaisiin kuitenkin laajempi testiverkko.

–Meillä on tällä hetkellä 19 pylvästä, joka on liian suppea oikeaan palvelutestaukseen. Tulevaisuudessa 5G-teknologia on myös tarkoitus päivittää 6G-versioon ja älyverkko toimisi siten myös uuden teknologian testialustana, hän toteaa.

Käytettävää teknologiaa merkittävämpi asia on kuitenkin verkon toteutustapa. Älypylväsverkko on mahdollista toteuttaa nk. neutral host -mallina, jossa verkon pystyttämisestä vastaa jokin kolmas osapuoli. Tämä tarjoaa eri toimijoille alustan, josta nämä voivat hankkia palveluita omien tarpeidensa mukaan.

Neutral host -malli vähentää esimerkiksi teleoperaattorien omien tukiasemien ja muiden päällekkäisten rakenteiden tarvetta ja mahdollistaa luotettavan ja tasapuolisen datan käytön. Haasteena on kuitenkin löytää alustalle sopiva toteuttaja ja liiketoimintamalli.

Otaniemi tarjoaa älypylväsverkolle ainutlaatuisen mahdollisuuden Suomessa

Älypylväsverkko on osa suurempaa maailmanlaajuista smart city- tai älykaupunkikehitystä ja rakennetussa ympäristössä toteutettavaa tutkimusta. Etenkin Otaniemi, josta löytyy Aalto yliopiston ja VTT:n lisäksi myös suuryrityksiä kuten Nokia, lukuisia start-up yrityksiä sekä muuta tutkimus- ja yritystoimintaa, on älypylväsprojektille erityisen sopiva alue tiiviine kaupunkirakenteineen ja monipuolisine joukkoliikenneratkaisuineen.

–Espoon kaupunkia älypylväsverkosto kiinnostaa mm. kaupunkisuunnittelun ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Verkon keräämän sensoridatan avulla voitaisiin esimerkiksi saada tietoa ihmisvirroista ja siten optimoida liikkumista kaupungissa, listaa Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Mervi Hämäläinen.

Suunnitelmasta toteutukseen

Nyt tehty perusselvitys osoitti, että älypylväsverkossa on potentiaalia. Seuraavassa vaiheessa Espoon kaupungin, tutkimuslaitosten ja yritysten on mietittävä, miten projektissa edetään. Ratkaistavana on edelleen monia haasteita, kuten kerätyn datan käsittelyn tietosuoja ja verkkoalustasta vastaavan neutral host -toimijan sekä sopivien yhteistyökumppanien löytäminen.

Haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa ja älypylväiden ja datamarkkinapaikan tarjoamat hyödyt kiinnostavat jo tässä vaiheessa monia yrityksiä. Projekti mahdollistaakin osallistuville yrityksille paitsi uusien sovellusten kehittämisen, myös kokonaisvaltaisen tiedon käytön, jakamisen ja vaihdon uudistuksen.

Entä sitten kaupunkilainen, miten älypylväsverkko hänelle näkyisi? Ei välttämättä suoraan mitenkään, mutta jonain päivänä liikkuminen Otaniemessä saattaa olla sujuvampaa, verkkoyhteydet nopeampia ja arki ylipäätään sujuvampaa ilman mitään näkyvää syytä. Se on parasta kaupunkiteknologiaa.

Hiilineutraalin yhteiskunnan rakentaminen vaatii rohkeaa uutta ajattelua ja uusia näkökulmia. Espoossa on osaamista vastata tähän haasteeseen. Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku KETO-hankkeessa kehitetään yritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä sekä luodaan konkreettisia kehitysympäristöjä vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseksi. Hankkeen toteuttavat Espoon kaupunki, VTT, Aalto-yliopisto ja Omnia yhteistyössä useiden kumppaniyritysten kanssa. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin REACT-EU EAKR -rahoituksella ja rahoitus on osa Euroopan Unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.  

Artikkelia varten on haastateltu myös tutkimusjohtaja Tatu Koljosta Aalto-yliopistosta sekä VTT:n tutkijoita Juri Mattilaa ja Sami Ruposta.

TEKSTI: Mikko Jaakkola

  • Kestävä kehitys
  • Yrittäjyys
  • Innovaatiotyö
  • Kaupunkikehitys