Espoon asukasyhdistykset kertoivat näkökulmistaan yleiskaavaa 2060 varten

Asukasyhdistysten tilaisuudessa yhdistysten edustajat keskustelivat pienryhmissä omien suuralueidensa näkökulmista suunnittelijoiden kanssa. Keskustelujen pohjana oli asukasyhdistysten yhdessä tekemät näkökulmat suuralueittain.

Espoonlahden keskusteluissa nostettiin esille, että asukasennuste on liian suuri. Osallistujat toivoivat lisää lähipalveluja, enemmän työpaikkoja ja joustavia yritys- ja työskentelytiloja. Asukasyhdistysten edustajat korostivat, että pohjavesialueet eivät kestä lisärakentamista. Osallistujat pitivät myös lähiluontoa tärkeänä. Keskusteluissa toivottiin nykyisen kaupunkirakenteen säilymistä ja asukaslähtöistä täydennysrakentamista. Myös laadukkaita jalankulku- ja pyöräilyteitä pidettiin olennaisina tulevaisuuden Espoonlahdessa.

Leppävaaran ryhmässä osallistujat tunnistivat tärkeitä virkistysreittejä, järviympäristöjä, säilytettäviä näkymiä ja viljelypalstoja. Myös täydennysrakentamisen alueelliset rajat tarkennettiin ja tunnistettiin uusia paikkoja mahdollista täydennysrakentamista silmällä pitäen. Lisäksi osallistujat esittivät palvelutarpeita. Osallistujat korostivat, että pitäisi olla myös paikkoja, joista löytyisi mukavaa yhdessä tekemistä asukkaille.

Kaupunkiympäristön laatuun toivottiin kiinnitettävän huomiota ja asuntokannasta toivottiin monipuolista. Osallistujat toivat esille, että suuralueella on säilytettäviä arvo- ja pientaloalueita. Asukasyhdistysten edustajat kokivat, ettei Kehä II:sta ole tarpeellista jatkaa. Melunsuojaustarpeet, joukkoliikenteen parantaminen sekä Sellon ja Kilon asemien turvattomuuden tunne nousi myös esille keskusteluissa.

Tapiolan suuralueella täydennysrakentaminen huoletti asukasyhdistysten edustajia. Kaupunkia tiivistäessä tulee osallistujien mielestä huolehtia pienipiirteisestä rakentamisesta ja suuralueen identiteetistä. Osallistujat pohtivat, että viheralueiden merkitys korostuu kaupunkiympäristössä entistäkin enemmän tulevaisuudessa, ja siksi niitä voisi olla Tapiolan suuralueella enemmän. Eri alueiden väliset yhteydet koettiin tärkeiksi. Myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä toivottiin lisää. Osallistujat korostivat lasten ja vanhusten liikkumiselle sopivaa kaupunkia, ”5 minuutin kaupunkia”, missä kaikki tarpeelliset palvelut ja toiminnot ovat saavutettavissa viidessä minuutissa.

Matinkylässä osallistujat toivoivat suuralueen kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.​ Osallistujat kannattivat viheralueiden ja viheryhteyksien vahvistamista sekä toivoivat alueelle lisää rakennettuja puistoja. Asuntorakenne haluttiin pitää korkeatasoisena ja monipuolisena. Asumisen mittakaavaa ei pitäisi muuttaa. Henttaan ja Friisilän pientaloalueet tulee säilyttää.

Asukasyhdistysten edustajat haluavat vahvistaa työpaikkaomavaraisuutta ja työpaikkoja toivotaankin erityisesti Suurpeltoon parantamaan palveluja. Kuitinmäen ostoskeskus on asukkailla tärkeä paikka, jonka kehittämistä osallistujat pitivät olennaisena.

Asukkaat odottavat ratikkaa innolla ja toiveena olisi, että se ulottusi Matinkylän rantaan saakka. Liikenteen rauhoittamiseksi ehdotettiin Kuunkadun läpikulun rauhoittamista Olarissa sekä työpaikkarakentamista suojaamaan Suurpeltoa Kehä II:n melulta.

Kauklahden ja Vanha-Espoon suuralueilla toivotaan maltillista tiivistämistä, asemaseuduilla voi olla mittavampaakin. Rakentamismahdollisuuksia kaivataan koko alueelle. Osallistujat tunnistivat palvelutarpeita ja he näkivät että, mm. Histan ESA-rataan liittyvä uusi asemaseutu tarjoaa paremmat mahdollisuudet monipuolisille palveluille myös ympäröiville alueille. Työpaikka-alueita voisi rakentaa väylien varsille meluesteeksi. Kauklahteen osallistujat kaipaavat pienyrittäjiä.

Osallistujat kokivat, että Vanha-Espoon seudullisesti merkittävät virkistys- ja luontoalueet ovat saavutettavissa lähtökohtaisesti autolla. Osallistujat toivovatkin julkisen liikenteen kehittämistä vähentämään lisääntynyttä autoilua. He toivoivat raideliikenneyhteyksiä Vantaalle Vihdintietä ja Kehä III:sta pitkin.

Pohjois-Espoossa alueen vetovoimana nähtiin väljyys ja ympärillä oleva luonto. Alueen toivottiin säilyvän tulevaisuudessakin omakotitalomaisena asuinalueena​. Tiivis, korkea ja sekoittunut rakenne sopisi kuitenkin Kalajärven ja Viiskorven paikalliskeskuksiin​. Osallistujat tunnistivat tärkeitä virkistysreittejä erityisesti järvien ympärillä. Laajat viheralueet ovat asukkaiden mielestä arvokkaita, ja niitä tulee säilyttää.

Tilaisuudessa käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua. Tunnelma tilaisuuden oli hyvä. Saimme runsaasti paikallista arvokasta tietoa yleiskaavan 2060 laadintaa varten.

Kaavatyön edistymisestä tiedotetaan yleiskaava 2060 verkkosivuilla ja Espoon kaupungin kaavakuulutuksissa. Jos haluat sähköpostiisi tiedon, kun kaava etenee, voit tilata säännöllisesti ilmestyvän Vaikuta nyt -uutiskirjeemme