Espoolaiset pk-yritykset vaikeuksissa

16.2.2023 7.05Päivitetty: 13.3.2023 15.34
PK-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys v. 2005-2022 sekä arvio ensi vuodesta esitettynä viivadiagrammeilla.
PK-yritysbarometri, kevät 2023 alueraportti, 16.2.2023

Espoolaisilla pk-yrityksillä yleinen suhdanneodotus on voimakkaasti heikkenemässä kuluvan kevään aikana. Ensimmäistä kertaa 2000-luvun ensi vuosikymmenen jälkeen Espoossa suhdannenäkymä painuu saldolukuna negatiiviseksi ollen -12, kun vuosi sitten luku oli vielä +16. Myös Helsingissä ja Vantaalla näkymät ovat yhtä huolestuttavat. Saldoluku saadaan, kun kasvuun uskovien yritysten prosenttiluku vähennetään laskua ennakoivien yritysten prosenttiluvusta.

Haasteelliselta näyttävät myös pk-yritysten omat menestysodotukset. Liikevaihdon kasvu jää saldolukuna 7:ään, kun se viime vuonna oli noin 30.

”Kannattavuuden osalta tilanne on jo usealla yrityksellä harvinaisen pessimistinen saldoarvion painuessa negatiiviseksi ollen -7, vuosi aiemmin +14. Tämä kehityssuunta on täysin poikkeuksellista espoolaisten yritysten kohdalla. Vain vuonna 2009 tilanne oli yhtä surkea”, toteaa kaksi vuosikymmentä Espoon Yrittäjien toimitusjohtajana toiminut Erkki Pärssinen.

Investoinnit Espoossa tulevat olemaan koneisiin, laitteisiin ja henkilöstöön tänä vuonna jäissä. Saldoluku painuu peräti 18 pakkaselle. Panostukset innovaatioihin ja tuotekehitykseen pysyvät sentään viime vuoden tasolla.

Espoolaisista yrityksistä kasvuun ilmoittaa tähtäävänsä vain 39 prosenttia yrityksistä, kun vuosi sitten niitä oli vielä 48 prosenttia. Kasvutavoitteita ei ole 58 prosentilla. Kolme prosenttia ilmoittaa lopettavansa toimintansa. Espoossa kasvuhakuisuus on ollut heikompi vain vuonna 2012.

Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla on 32 prosentilla espoolaisista yrityksistä, jossa laskua vuoden takaiseen kolme prosenttiyksikköä. Se on kuitenkin enemmän kuin koko Suomessa, jossa ulkomaankauppaa harjoittaa vain joka viides yritys.

”Espoossa osaavan työvoiman tarve ei ole samassa määrin kasvun este kuin keskimäärin Suomessa. Espoossa koulutustaso on kansainvälistä luokkaa, joten koulutetun työvoiman puute ei tule olemaan espoolaisten yritysten kasvun esteenä tulevaisuudessa”, arvioi Erkki Pärssinen. 

Ulkoista rahoitusta aiotaan hakea aiempaa vähemmän, vakuusvaateet vaikeuttavat rahoituksen saatavuutta

Toimintaympäristön epävarmuus vaikuttaa yritysten halukkuuteen hakea rahoitusta ja investoida Espoon seudulla. Alueen pk-yritykset aikovat hakea ulkopuolista rahoitusta aiempaa vähemmän. ”Erityisesti investointeihin haettavan rahoituksen määrä on romahtanut. Aiempaa useampi yritys aikoo kuitenkin hakea rahoitusta kasvua ja kansainvälistymistä varten. Myös vientikauppoihin suunnitellaan haettavan entistä enemmän rahoitusta”, kertoo Finnveran aluepäällikkö Marjo Seppälä.

Tärkeimmäksi syyksi sille, etteivät espoolaisyritykset ole hakeneet tai saaneet rahoitusta, mainitaan kireät vakuusvaatimukset. Myös rahoituksen yleisen saatavuuden koetaan heikentyneen.

”Finnveran takauksella voi olla ratkaiseva vaikutus erityisesti kasvavien yritysten rahoituksessa sekä yrityskauppatilanteissa. Haluamme myös parantaa suomalaisyritysten kilpailukykyä vientikaupoissa. Olemme juuri tuoneet markkinoille uuden suoran vientiluoton, jolla voimme rahoittaa suomalaisviejien ulkomaisia ostajia”, toteaa Marjo Seppälä.

Lisätiedot

Espoon Yrittäjät, toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, p. +358 50 4111104
Finnvera Oyj, aluepäällikkö Marjo Seppälä, p. +358 50 5932107

_ _ _

Business Espoo on seitsemän toimijan muodostama palveluverkosto Espoon ja sen lähikuntien yrityksille ja yrittäjille. Tavoitteena on saada lisää työpaikkoja ja elinvoimaa Espooseen tuottamalla asiakaskeskeisiä, laadukkaita ja kustannusvaikuttavia yritys- ja yrittäjäpalveluita. Business Espoo -verkostoon kuuluvat Espoon kaupunki, Enter Espoo, Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Omnia, Uudenmaan TE-toimiston yrityspalvelut ja YritysEspoo. Lisätietoja palveluistamme: BusinessEspoo.com 

  • Yrittäjyys