Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus toteutetaan energiatehokkaasti
Espoon Tilapalvelut-liikelaitos ja SRV ovat allekirjoittaneet sopimuksen Tapiolan uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisesta. Yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana toteutettavan hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 42-46 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyy välittömästi noin puoli vuotta kestävällä kehitysvaiheella. Toteuttaminen käynnistyy kehitysvaiheen jälkeen arviolta kesällä 2023 ja Tapiolan uudistettu uimahalli otetaan käyttöön arviolta vuoden 2025 lopussa.
Hankkeen tavoitteena on ennallistaa nykyisen rakennuksen ulkonäkö, ja toteuttaa uusi laajennus taustalle. Uimahalli sijaitsee arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemalla Tapiolan keskusta-alueella, mikä kuuluu museoviranomaisten määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja se on suojeltu alueen asemakaavassa. Suunnittelu ja toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.
”Tapiola on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue. Tapiolan uimahallin kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset arvot säilytetään palauttavalla rakentamisella, jossa myös huomioidaan rakennustekniset ja elinkaarelliset arvot. Valmistuttuaan uimahalli täydentää Tapiolan entuudestaan monipuolisia palveluja”, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo kertoo.
”Lähdemme suurella innolla uudistamaan Tapiolan ikonista uimahallia. Kehitysvaiheen aikana kehitämme yhteistyössä hankkeen osapuolten kanssa parhaat ratkaisut tämän teknisesti vaativan hankkeen toteuttamiseksi. Peruskorjaus toteutetaan elinkaariviisaasti tulevaisuuden tarpeet huomioiden, mutta rakennuksen arkkitehtuuria vaalien. Uudistamme rakennuksen energiatehokkaaksi, käyttäjiä hyvin palvelevaksi kokonaisuudeksi, ja varmistamme, että sen elinkaari kestää ympäristön haasteet myös vuosien saatossa. Pyrimme toteuttamaan peruskorjauksen mahdollisimman vähäisin häiriöin uimahallin keskeinen sijainti huomioiden”, kommentoi SRV:n yksikönjohtaja Marko Räisänen.
Nykyinen uimahallirakennus muodostuu alkuperäisestä 1965 valmistuneesta osasta sekä 2005 toteutetusta laajennuksesta. Pääallashalli rakennetaan pääosin uutena rakenteena alkuperäisen ilmeen mukaisesti. Pääallas on 25 metriä pitkä ja siinä on 6 rataa. Sen lisäksi uimahallissa on lasten opetusallas, kahluuallas ja monitoimi-terapia-allas ja hyppytorni. Katsomon alle rakennetaan uusi poreallas. Ulos rakennettu hyppyallas sekä kahluuallas ja katsomorakenteet rakennetaan uudelleen alkuperäisen ilmeen mukaisesti. Rakennuksen laajuus on 6325 bruttoneliömetriä.
Energiatehokkuus suunnittelun keskiössä
Uimahallin talotekniikka uusitaan kauttaaltaan ja ratkaisuissa tähdätään mahdollisimman pieneen energiankulutukseen. Ilmanvaihdossa käytetään lämpöpumpputekniikkaa ja kiertoilmaratkaisuja. Uimahallin suihkujen ja altaiden jätevedestä otetaan lämpö talteen, jolloin voidaan pienentää energiankulutusta.
Rakennuksen sähkönkulutusta minimoidaan energiatehokkaalla sekä tarpeenmukaisesti ohjatulla valaistuksella ja ilmanvaihdolla. Rakennuksen lämmitysenergiantarpeesta 65 % tuotetaan uusiutuvalla maalämpöratkaisulla. Jäljelle jäävä energiantarve tuotetaan kaukolämmöllä.
Kestävää rakentamista tulevaisuuden alkalikiviainesreaktio ennakoiden
Uimahalli on ollut suljettuna viimeisen kuuden vuoden ajan. Rakennuksen perustus- ja alapohjarakenteissa on kuntotutkimusten perusteella havaittu pitkälle kehittynyt alkalikiviainesreaktio, jossa betonissa oleva kiviaines reagoi kemiallisesti betonissa olevan alkalipitoisen kosteuden kanssa aiheuttaen halkeamia. Tästä syystä rakenteita joudutaan purkamaan mittavasti ja rakentamaan uudelleen. Tavoitteena on säilyttää arvokkaimmaksi osaksi luokitellun pääallastilan vesikaton kantavat pilarirakenteet, kattokupoli tukipalkkeineen ja hyppytorni.
Rakennushankkeen merkittävässä keskiössä on muiden hankkeen tavoitteiden lisäksi tulevaisuuden alkalikiviainesreaktion ehkäiseminen rakennusteknisesti käyttämällä betonia, joka kestää rakennuspaikan olosuhderasitukset.