Lukiolaiset kuuntelivat luentoa Venäjän vallanpitäjistä

Toimittaja, tietokirjailija Kalle Kniivilä piti torstaina studia generalia -luennon Kaitaan lukion opiskelijoille Venäjän ja Ukrainan politiikasta ja vallanpitäjistä. Kniivilä asuu Ruotsissa, joten luento toteutettiin etäyhteyksin. 

Kniivilä on kirjoittanut useita Venäjää ja sen politiikkaa käsitteleviä teoksia. Venäjä ja Ukraina ovat Kniivilälle tuttuja maita myös sitä kautta, että hän on asunut molemmissa maissa. Luennossaan Kniivilä puhui opiskelijoille siitä, miten Neuvostoliiton romahdettua demokratian kehitys maissa on kulkenut eri suuntiin. 

Kommunistisen järjestelmän hajottua kummassakaan maassa ei Kniivilän mukaan ollut selvää, mikä vallanjako olisi. Maiden demokratiakehitys lähti kuitenkin eri teille jo heti 1990-luvun alkuvuosina, kun Venäjällä presidentti Jeltsin päätyi hajottamaan aseellisesti hänen erottamistaan suunnitelleen parlamentin ja vallan keskittyminen presidentille alkoi. 

Presidentin vallan vahvistuminen on jatkunut edelleen 2000-luvulla Putinin noustua valtaan. 

-Venäjällä valta on monipolisoitu, ja valta on presidentin kansliassa, Kniivilä toteaa.   

Ukrainassakin heräsi 1990-luvun alkuvuosina tyytymättömyys vallassa olevaa hallintoa kohtaan. Tyytymättömyys purkautui kuitenkin niin, että maassa järjestettiin uudet parlamentti- ja presidenttivaalit vuonna 1994 ja valta vaihtui demokraattisissa vaaleissa.   

Maiden historiaa seikkaperäisesti käsiteltyään Kniivilä päätyi luennon lopuksi pohtimaan nyt käytävän sodan syitä ja sitä, mihin tilanne johtaa.   

-On helppo sanoa, että asiat ovat Putinin päätöksiä ja ei voi tietää, mitä hän aikoo tehdä. Jos katsoo taaksepäin, niin kymmenen viime vuoden ajan voi kuitenkin nähdä johdonmukaisen linjan, kun Putin on vahvistanut maata sotilaallisesti ja puhunut siitä, miten Venäjää on nöyryytetty ja länsi on ongelmien takana, Kniivilä pohtii.   

Ajankohtainen aihe kiinnosti lukiolaisyleisöä, ja luennon lopuksi Kniivilä saikin vielä vastata joukkoon kuulijoiden kysymyksiä. Vierailu oli osa koulun Unesco-toimintaa.    

Teksti: Jenni Harra, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori