Kaupunginhallitus päätti talouden raameista sekä veroprosenteista

Talousarvion 2023 ja taloussuunnitelman 2024-2025 kehys perustuu Espoo -tarinaan ja sitä toteuttavan Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman tavoitetasoihin, sote- ja pelastustoimen uudistusta koskevaan lainsäädäntöön ja valtiovarainministeriön 19.9.2022 julkaisemiin siirtolaskelmiin. Kehys ja tuleva kaupunginjohtajan talousarvioesitys tulee sisältämään merkittävää epävarmuutta talouden toimintaympäristön merkittävistä riskeistä, energiakriisistä, hintojen ja korkojen noususta sekä valtionosuuslaskelmien kesän 2023 päivityksistä johtuen.

Sote-uudistuksen myötä Espoon verotulot laskevat vuodesta 2022 yhteensä arviolta 52,4 prosenttia. Kunnallisvero alenee 60,7 prosenttia ja yhteisövero arviolta 27,5 prosenttia. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) kertyy syyskuussa käytettävissä olevan tiedon perusteella yhteensä 1 219 milj. euroa, 37 prosenttia vähemmän kuin 2022. Vuonna 2024 kertymäksi arvioidaan 1 135 milj. euroa. Verotuloennusteet sisältävät paljon epävarmuutta.

Kaupungin yhdeksän vuoden investointiohjelma on vahvasti etupainotteinen. Investointitaso nousee yli 300 milj. euron taloussuunnitelmavuosina 2023-2025 ja laskee 150 milj. euron tasolle investointiohjelman lopulla. Investointiohjelma on yhdeksän vuoden osalta päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman tavoitetason mukaisesti keskimäärin 229 milj. euroa/vuosi.

Vuonna 2023 kaupungin lainamäärä vähenee 2 milj. euroa ja vuosina 2024-2025 lainakanta kasvaa yhteensä 56 milj. eurolla.  Kaupungin lainamäärä vuoden 2025 lopussa on 943 milj. euroa, 2 960 euroa/asukas.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskeva uudistus vaikuttaa vuoden 2023 tuloveroprosentin määräämiseen sekä verorahoitukseen vuosina 2023-2025. Lain mukaan kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä. Espoon kaupungin vuoden 2023 tuloveroprosentti vuodelle 2023 on 5,36 prosenttia (18,00 prosenttia vuonna 2022). Kaupunginhallitus esittää, että vuoden 2023 kiinteistöveroprosentit pidetään vuoden 2022 tasolla.

Kehyksessä esitetyt laskelmat täsmentyvät kaupunginjohtajan 3.11.2022 julkaistavaan talousarvioesitykseen.

Kaupunginhallitus päätti palauttaa Riihitontunkulman asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteluun ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehittämään aluetta yhteistyössä maanomistajien kanssa. Alueen kehittämisessä on huomioitava:

• Jalankulun ja pyöräilyn asuntorakentamisen myötä kasvava yhteystarve Niittykummun metroaseman ja Vuoritontun alueen välillä
• Niittykummun alueen lähivirkistysmahdollisuuksien parantaminen osoittamalla alueelle julkinen puisto. Puistosuunnitelman laadinnassa huomioidaan asukkaiden mielipiteet järjestämällä asukastilaisuus.
• Alueen rakennusoikeus tulee sovittaa alueen voimassa olevien asemakaavojen ja jo toteutettujen rakennusten muodostamaan mittaluokkaan. Jatkovalmistelun aikana tulee tarkastella erilaisia massoittelun ja pysäköinnin vaihtoehtoja, jotta voitaisiin välttää maanpinnan päälle kohoavia laajoja kansirakenteita, muurimaisia talojen rakenteita ja pitää puistoalue mahdollisimman laajana ja yhtenäisenä.
• Erityistä huomiota tulee kiinnittää katutason viihtyisyyteen ja suurmaisemaan.
• Alueen kehittämisessä huomioidaan monipuolinen asuntokoko. Alueelle tulee sijoittaa myös vapaarahoitteista omistusasumista.

Riihitontun asemakaavan kaikki kaava-alueen korttelialueet eivät ole edenneet kaupunginhallituksen käsittelyyn, koska maankäyttöneuvottelut eivät ole johtaneet sopimukseen. Hulevesilinjauksen v.2020-21 tehty siirto korttelialueelta katualueelle mahdollistaa korttelin uudelleen jäsentelyn. Maanomistajat ovat ehdottaneet Riihitontunkulman asemakaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. Kaavatyötä jatketaan nyt laaditun viitesuunnitelman pohjalta.

Riihitontunkulman asemakaavan muutoksen palauttaminen uudelleen valmisteluun on perusteltua, koska uusi suunnitelma mahdollistaa korttelialueen läpi paremmat yhteydet Niittykummun metroasemalle. Lisäksi osa korttelialueesta voidaan osoittaa nykyistä kadunvarren sijaintiaan paremmin palvelevaksi julkiseksi puistoalueeksi, jota Niittykummun alueelle on toivottu lisättävän. Puiston sijainti korttelin keskellä Riihitontuntien varrella palvelee hyvin Merituulentien pohjoispuolella, Vuoritontun ja Riihitontun alueella, asuvia asukkaita.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 27.9.2022 ja toteaa, että kaupunki ei tyydy Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ja hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta siihen valituslupaa. Hallinto-oikeuden päätös koskee valtuuston toukokuussa 2020 tekemää päätöstä erottaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Molemmissa lautakunnissa oli valtuustoryhmää vaihtanut jäsen ja valtuusto katsoi, että puolueiden välinen paikkajakosopimus ei enää toteutunut. Valtuusto totesi päätöksessään, että lautakunnat eivät nauti valtuuston luottamusta.

Kaupunginhallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen Espoon uudesta puurakentamisen edistämisohjelmasta. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi. Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa yhteistyössä Kestävä Espoo -ohjelman kanssa kiirehtimään Espoo tarinan seuraavan linjauksen mukaisia toimia ja painottamaan tässä puun käyttöä rakennusmateriaalina: ”Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia pientaloalueita toteutetaan erityisesti POKE-alueella yhdessä kumppaneiden kanssa. Luomme edellytykset pientalokylien ja kaupunkipientaloalueiden toteuttamiselle uudentyyppisinä yhteistyöhankkeina. Nämä toimivat myös kansainvälisinä esimerkkeinä.”

--

Asia 10 Kulttuurikeskuksen teatterin hankesuunnitelman hyväksyminen jätettiin pöydälle.

Muut asiat hyväksyttiin esitysten mukaan.

Esityslistat ja pöytäkirjat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)