Meidän Espoo 20X0: Yhteisöllisyys ja luonnonläheisyys nähdään tulevaisuudessakin Tapiolan helminä

Tapahtuman tallenne(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on katsottavissa Espoon kaupungin Youtube-kanavalla syyskuun loppuun asti. 

Vanha mainos vuodelta 1959 kuvailee Tapiolaa rauhalliseksi, kauniiksi ja luonnonläheiseksi ympäristöksi nykyajan kiihkeän elämänrytmin väsyttämälle ihmiselle. Kestävien kaupunkien asiantuntijan Antti Ruuskan mielestä näin on yhä tänään − Tapiolan henki on säilynyt. 

Kaupungistumisen jatkuessa Tapiolan kaltaiselle puutarhakaupungille on kysyntää. Ruuskan mukaan onkin tärkeää rakentaa nykyaikaista elinympäristöä, jossa hiilijalanjälki, kiertotalous ja luonto huomioidaan.

Asukkaat toivoivat alueen rakennusten hengen säilyvän niitä uudistettaessa. Liikenteen päästöjen puolittamiseksi toivottiin lisää tekoja, kuten sähköautojen latauspisteitä kaupunkilaisten sähköautoille ja alueen taksitolpille.

Illan ensimmäisessä pikapaneelissa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Tapiolan Killan Jyrki Myllyvirta, ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja maisema-arkkitehti Ria Ruokonen pohtivat Tapiolan ominaispiirteitä. Panelistit näkivät turvallisuuden ja luonnonläheisyyden, keskustan tornitalot ja arvokkaat ympäristöt kuten niityt Tapiolan valttikorteiksi myös tulevaisuudessa. 

Pihat ja puistot elävät ja muuttuvat vaatien jatkuvaa huolenpitoa. Asukkaat voisivatkin maisema-arkkitehti Ruokosen mukaan osallistua entistä enemmän niiden hoitamiseen. Kasvulle loisi puolestaan pohjaa Tapiolan ytimen kehittäminen niin, että Tapiolan tultaisiin "muutenkin kuin töihin''.

Viihtyvyys ja haluttavuus näkyvät asumisen hinnoissa Tapiolassa. Tapiolalaisia pohdituttikin, miten sosiaalinen kestävyys voidaan taata asumisen hinnan noustessa.

Kulttuurin ja taiteen merkitystä Tapiolan tulevaisuudelle pohtivat illan toisessa pikapaneelissa tuottaja Jaakko Blomberg, EMMAn johtaja Pilvi Kalhama ja April Jazzin johtaja Matti Lappalainen.

Panelistit ottaisivat sekä nuoret että taiteentekijät mukaan tekemään kulttuuria. Näin löytyisi ideoita ja syntyisi kulttuurisia kerrostumia vanhan kohdatessa uutta. 

Kulttuuriaukion uudistaminen on käynnistymässä ja sen asemakaava on vireillä. Panelisteilla olikin terveisiä kaupungille: jotta aukiosta saataisiin toimiva ja se olisi helppo löytää, tarvitaan näyttävä maamerkki ja taiteentekijät suunnitteluun mukaan alusta asti. Mahdolliselle esiintymislavalle tarvittaisiin sähköt, tekniikka ja katos, eikä näyttävyyskään olisi pahasta.

Yleisö toivoi yhteistyötä matalalla kynnyksellä yhdistysten ja eri toimijoiden kesken. Myös toive laululavasta nousi esiin. Keskustornin valoon, majakkaan, ei oltu aivan tyytyväisiä, vaikka sitä kunnostettiin pari vuotta sitten.

Illan viimeisessä pikapaneelissa virkamiehet, joiden harteilla uudistus lepää, keskustelivat siitä, miksi Tapiola uudistuu, ketä varten ja kauanko uudistus vielä kestää. Asukkaat ovat toivoneet alueen kehittämistä kokonaisuutena ja myös uutta, kunnianhimoista arkkitehtuuria.

Kaupunginjohtaja Mäkelä painotti, että Espoo on kasvukaupunki ja Tapiolan kuuluu kehittyä ajassa. Keskustaan on ollut tarvetta saada asuntorakentamista, ja uudet kohteet ovatkin olleet hyvin suosittuja. Projektinjohtaja Antti Mäkinen toi esiin myös uudistumisen toisen puolen eli vanhan elvyttämisen, mistä WeeGee-talo on hyvä esimerkki.

Uudistumisen puolella oli myös Tapiolan aluearkkitehti Sampo Sikiö. Muutos tekee kaupungista mielenkiintoisen historiallisine kerrostumineen. Arkkitehdin mielestä kaupunki ei voikaan olla koskaan valmis.

Yleisöä kiinnosti Suur-Tapiolan kehittyminen ja etenkin Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi -akseli nähtiin vetovoimaisena alueena. Yleisöstä ehdotettiin jopa, voisiko Tapiolasta alkaa puhua Espoon tärkeimpänä keskuksena. Osallistujia pohditutti lisäksi autoilun rooli ja lapsiperheille tarpeelliset lähileikkikentät.

Tapiolalaisten yhteisöllisyys ja voimakas yhteys paikkaan tekivät vaikutuksen illan pääpuhuja Antti Ruuskaan, joka on itsekin tapiolalainen. Vaikka Tapiola kehittyy, yhteys luontoon on läsnä. Tätä yhteyttä Ruuska vielä entisestään rikastaisi.

WeeGee-talolla tilaisuuden livemusiikista vastasi Espoon musiikkiopiston popp/jazzlinjan oppilaat ja Etelä-Tapiolan lukion Nepal-projekti keräsi varoja kummilapsilleen järjestämällä kahvittelua.

Lapsille oli koko keskusteluohjelman ajan tarjolla hauska “Rakenna kaupunki legoista” -työpaja, jota veti Arkkitehtuurikoulu Arkin pedagogit.

Espoo juhlii! -viikolla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) järjestetty tapahtuma juhlisti Espoon 50-vuotista taivalta kaupunkina. Tapahtuman järjestivät yhdessä Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja Kaupunkitapahtumat Espoo.