Kikatusta ja koodausta Arduino-pajassa

28.4.2022 6.16Päivitetty: 10.5.2022 3.45

Mitä on mukava tehdä kavereiden kanssa yhdessä iltapäivällä koulun jälkeen? Vastaus löytyy Kvantista: koodataan yhdessä Arduinoilla.

Ajatus pajasta lähti liikkeelle syksyllä, kun Erkka Kiukkonen ja Viljami Kuittinen esittelivät LUMA-viikolla omia ohjelmointi-ideoitaan muulle koulun väelle. Heidän ympärilleen kerääntyi innokas porukka opettelemaan koodauksen saloja.

Koska pilottivaihe osoittautui menestykseksi – osittain makeispalkkioiden vastustamattoman houkutuksen ansiosta – luotiin suunnitelmat ensimmäistä pajaa varten. Inspiraationa toimi laskuliiteri: haluttiin luoda koodauspaikka, jonne jokainen voi tulla aina silloin tällöin ohjelmoimaan juuri niillä taidoilla, joita itsellä on. Jokaista pajaa kuvaakin asenne “Tärkeintä on pitää hauskaa ja samalla oppia vahingossa koodaamista”.

Ensimmäinen paja pidettiin syksyn puolella, osuvasti Erkan syntymäpäivänä. Kevään aikana jatkuneet pajat innostivat jatkuvasti mukaan uusia kävijöitä – edelleen tunnusmerkiksi muodostuneiden välipalaherkkujen avulla. Osalla kävijöistä oli paljonkin kokemusta, toiset taas eivät ikinä olleet kirjoittaneet riviäkään koodia. Kaikki kuitenkin ovat päässeet mukavasti mukaan, jokainen kun on saanut lähes viikoittain kertailla perusteita.

Vaikka monille vakituisille kävijöille alkukevään perjantai-iltapäivän ajankohta vaikutti aluksi raskaalta, muotoutui Arduino-pajasta silti, palautteenkin perusteella, kouluviikon kohokohta. Se oli kuin rankan opiskeluviikon päättävä siirtymäriitti, jossa aivot sai jo asettaa viikonlopputilaan hyvässä seurassa hauskaa pitäen.

Pajat täyttyivät kerta toisensa jälkeen onnistumisen kokemuksista: poikkeuksetta nähtiin aina iloa ja riemua, kun kävijät saivat sytytettyä ensimmäisen kerran pikkuruisen punaisen ledinsä tai kun monien yritysten jälkeen ohjelma saatiin viimein toimimaan.

Koodaustaidon kehittyessä mahdollistui myös monimutkaisempien komponenttien käyttäminen. Ledit ja nappulat vaihtuivat nopeasti servoihin ja potentiometreihin ja yksinkertaiset liikennevaloräpellykset hienostuneisiin robottikäsiin. Vanhempainyhdistyksen tuella saatiin myös tulevia kertoja varten täydennyksiä koulun fysiikan varastoon - ja edelleen sotkettua se puolivalmiilla virityksillä ja lukuisilla lisälaitteilla. Osa laitteista on edelleen koskemattomia, valmiina odottamassa omaa vuoroaan tulevissa pajoissa.

Hyvät kokemukset kannustavat suunnittelemaan Arduino-pajalle jatkoa houkuttelemalla tulevana syksynä uusia ykkösiä ja kaikkia muitakin mukaan nauttimaan koodaamisen mahdollisuuksista ja iloisesta ilmapiiristä.

Teksti: Viljami Kuittinen 20 D

Kuvat: Pirjo Häkkinen