Kaupunginhallitus: Ennakkotieto tilinpäätöksestä 2021

7.2.2022 18.48

Espoo keräsi puskuria sote-uudistuksen rahoitusmallin muutoksen tuomiin haasteisiin. Vuoden 2021 talouden toteumaa paransi keväällä käynnistynyt talouskasvu.

Vuosikatteeksi muodostui 383,6 milj. euroa, joka on 79,2 milj. euroa edellisvuotta vahvempi. Tilikauden tulos tulee asettumaan 193 milj. euron tasolle.

Ulkoisia toimintatuottoja kertyi 481 milj. euroa, 77,7 milj. ja 19 prosenttia enemmän kuin 2020. Kasvua selittävät STM:n Covid-19 avustukset, joilla kompensoitiin koronan testaus-, jäljitys-, rokotus- ja hoitokustannuksia noin 64 milj. euroa, OKM:n oppimisen tukeen myöntämät avustukset 8 milj. euroa sekä maanmyynti-, -vuokra ja -käyttösopimustulojen kasvu vuodesta 2020. Tuloja vähensivät edelleen vielä koropandemian aiheuttamat liikunta- ja kulttuuritoimen palvelujen sulkutoimet.

Ulkoisia toimintakuluja kertyi 2 043 milj. euroa, 100 milj. euroa ja 5,5 prosenttia enemmän kuin 2020. Toimintakulujen kasvua selittävät edellä mainitut  koronan testaus-, jäljitys- ja rokotuskulut  sekä oppimisen tuen lisäpanostukset  joihin saatiin täysimääräiset valtionavustukset, sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvu.  Ilman em. kuluja alkuperäinen määräraha olisi alittunut. Toimintamenojen kasvua pienensi määrätietoinen Taloudellisesti kestävä Espoo -toimenpiteiden toteuttaminen ja hyvä toiminnan ja talouden johtaminen. Lisäksi HSL:n kuntaosuuden ja länsimetron vastikkeet toteutuivat 16 milj. euroa talousarviossa oletettua pienempinä, erikoissairaanhoidon kuntaosuus kasvoi maltillisesti, rekrytointeja ja tietojärjestelmähankkeiden toteutuksia siirtyi vuodelle 2022 ja koronan aiheuttamat sulkutoimet mm. liikunta- ja kulttuuritiloissa vähensivät kustannuksia.

Muutettuun talousarvioon nähden toimintatuotot ylittyivät 28 milj. eurolla, toimintakulut alittuivat 45 milj. eurolla ja toimintakate eli nettomenot toteutuivat 73 milj. euroa talousarvossa oletettua pienempinä.

Verorahoitusta yhteensä kertyi 1 850 milj. euroa, 2,2 prosenttia enemmän kuin 2020. Verorahoitus ylitti talousarviossa oletetun 124,8 milj. eurolla.

Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 318 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 284 milj. euroa, 58 milj. euroa vähemmän kuin 2020.  Investoinnit pystytiin kokonaisuudessaan rahoittamaan tulorahoituksella, investointien tulorahoitusaste oli 135 prosenttia.

Talousarviolainoja ei nostettu vuonna 2021, ja lainakantaa lyhennettiin 72 milj. eurolla. Lainakanta oli vuoden lopussa 1 169 milj. euroa, 3 930 eur/ asukas.

Espoon kaupungin talouden tasapaino parani vuoden 2021 aikana, kaupunki kasvatti puskuria Sote- ja pelastustoimen uudistuksen rahoitusmallin tuomiin haasteisiin. 

Koko konsernin talouden kehityksestä saadaan tieto konsernitilinpäätöksen valmistuttua maaliskuussa 2022.

Espoon väestö oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2021 lopussa 297 354 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2021 aikana 4 560 asukkaalla (1,6 %).  Kasvu vastaa Espoon normaalia väestönkasvua, joka on ollut 4 600 henkilöä/vuosi.

Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2021 lopussa 409 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöstöä oli vuoden lopussa yhteensä 15 360 henkilöä. Vuoden takaiseen verrattuna vakinaisten määrä on vähentynyt 790:lla ja määräaikaisten määrä lisääntynyt 1199 henkilöllä. Vuokratyövoiman käyttö kasvoi koronapandemiaa edeltävälle tasolle sekä kasvun ja oppimisen että hyvinvoinnin ja terveyden toimialoilla. Yhteensä henkilöstö- ja vuokratyökustannukset kasvoivat vuoden 2021 aikana kaupungissa 6,2 prosenttia.

Vuonna 2022 taloutta haastaa yhteisöveron jako-osuuden korotuksen päättyminen, työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys,  palkkaratkaisun tuoma mahdollinen kustannusten korotus, koronan eteneminen ja sen aiheuttamat kustannukset sekä hoito-, oppimis-, sekä hyvinvointivelan purkamisen aiheuttamat kustannukset.

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 2023 ja samalla kuntien rahoitusmalli uudistuu. Alustavien laskelmien mukaan Espoolta leikataan tuloja hyvinvointialueelle siirtyviä menoja enemmän. Espoon valtionosuusriippuvuus kasvaa ja verorahoituksen kasvu hidastuu, kun asukkaiden määrän ja ansiotason mukaan kasvavaa kunnallisveroa korvataan korkeintaan indeksillä kasvavalla valtionosuudella. Verorahoituksen kasvun hidastuminen heikentää erityisesti kasvavan ja velkaisen Espoon investointikykyä. Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelma päivitetään 2022 siten, että parannetaan Espoon kykyä sopeutua uuteen rahoitusmalliin.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2021 tilinpäätöksen ennakkotiedon.

Ennakkotilinpäätöksen jälkeen lukuihin saattaa tulla joitain tarkennuksia, joiden ei arvioida olevan merkittäviä. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 28.3.2022 kaupunginhallituksessa ja 16.5.2022 valtuustossa.

Päihdeasiain neuvottelukunnan asettaminen

Kaupunginhallitus asetti vuoden 2022 loppuun päättyväksi toimikaudeksi Päihdeasiain neuvottelukunta -nimisen toimikunnan, jonka tehtävänä on seurata eri ikäryhmien hyvinvointisuunnitelmiin kirjattujen ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden toteutumista ja pohtia tarvittavia toimenpiteitä yhteistyössä eri ikäryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -ohjausryhmien kanssa. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että päihdetyön seurannan ja päihdehaittojen ennaltaehkäisyn rakenteet ja yhteistyömallit vuodesta 2023 alkaen tullaan määrittelemään Espoon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) toimintamallien suunnittelun edetessä.

 

Kaupunginhallitus sai selostuksen Kulkukeskuksen toiminnasta ja siihen liittyvistä korjaavista toimenpiteistä. Aiheesta tarkemmin: Uusia toimenpiteitä kuljetuspalveluiden saatavuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi

Asiat 11 (Valtuustoaloite terveyskeskuspalveluiden kuntoon saattamiseksi) ja 14 (Valtuustoaloite luontoratkaisujen vauhdittamisesta) jätettiin pöydälle.

Muut asiat päätettiin esitysten mukaan.

Esityslistat ja pöytäkirjat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

  • Kaupunginhallitus