Betonimurskeella päästösäästöjä Espoonväylän rakentamisessa

Julkaistu: 3.12.2021 10.38Päivitetty: 7.12.2021 12.01
Betonimurskaa työmiehen kourassa.
Ruduksen kehittämä Betoroc-murske on tutkitusti vahvasti hiilinegatiivinen tuote.Kuva: Rudus

Kierrätetystä betonista valmistettu Betoroc-murske on tutkitusti hiilinegatiivinen. Pian valmistuvassa Espoonväylän ensimmäisen vaiheen urakassa käytettiin mursketta noin 35 000 tonnia. Laskelmien mukaan sen käytöllä säästettiin hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin niitä aiheutuisi ajettaessa henkilöautolla kolme miljoonaa kilometriä.

Espoon kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
– Tavoitteen saavuttamisen kannalta on loistavaa, että voidaan todentaa myös hiilinegatiivisia materiaaleja. Espoon tavoite on haastava ja siksi hiilikädenjäljen arviointi on tärkeää kokonaisuuden kannalta, toteaa kiertotalouden ja kestävän kehityksen asiantuntija Iina Kallio kaupunkitekniikan keskuksesta.

Betoroc-betonimurske on Ruduksen kehittämä, CE-merkitty, korkealuokkainen kierrätystuote. Sillä voidaan korvata neitseellisiä luonnon sora- ja kalliomurskeita rakenteiden kantavissa ja jakavissa kerroksissa sekä käyttää erilaisissa täyttötöissä. Murskeen hiilinegatiivisuus perustuu betonin karbonatisaatioon, joka kiihtyy betonijätteen murskaamisen jälkeen. Murske pystyy sitomaan jopa puolet sementin valmistuksessa aiheutuneista hiilidioksidipäästöistä, joten se toimii hiilinieluna.

Luonnon kiviainekset säästyvät

Espoonväylän rakentamisessa käytetty Betoroc-murske on säästänyt vastaavan määrän luonnon kiviaineksia. - Mursketta on käytetty Espoonväylällä korvaamaan jakavan kerroksen materiaaleja sekä myös pengertäytteenä luvan sallimilla alueilla. Mursketta ei voitu hyödyntää koko alueella, sillä osa urakka-alueesta sijaitsee pohjavesialueella, kertoo pääurakoitsija GRK:n työpäällikkö Antti Partanen.

Murske soveltui hyvin kohteeseen, koska urakka-alue oli laajalti savimaata, eikä sopivia maa-aineksia pengertäyttöihin alueella juuri ole ollut. Lisäksi sen avulla voidaan saavuttaa parempi kantavuus kuin vastaavanlaisilla murskeilla rakennettuna. Se on myös edullisempaa kuin luonnonkivimurskeet.

Kiertotalouden ratkaisut ja yhteistyön tärkeys

Julkisiin rakennushankkeisiin käytetään Suomessa vuosittain noin seitsemän miljardia euroa, mikä on noin kolmannes kaikista julkisista hankinnoista. Vihreämmän urakkahankinnan ja materiaalivalintojen vaikuttavuus onkin merkittävä Espoon kaupungin hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi.

Kallio korostaa päästöjen vähentämisessä yhteistyötä, sillä muuten kehitys ei etene tarpeeksi nopeasti. – Se on mennyttä maailmaa, että kaupunki sanelee ehtoja. Kaikki osapuolet voittavat, kun ratkaisuja haetaan yhdessä ja sidosryhmät sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Alalla on menossa kova kehitys, joten on välttämätöntä, että Espoo on myös tutkimusyhteistyössä mukana alan sidosryhmien kanssa.

Espoo on sitoutunut useisiin päästöjen vähentämistä koskeviin sitoumuksiin. Infrarakentamisen ilmastoystävällisyyttä vauhdittaa yhdessä muiden isojen kaupunkien sekä ympäristöministeriön kanssa on solmittu julkisten hankintojen Päästöttömät työmaat green deal -sopimus. 

Espoon kaupunkitekniikan Maa- ja kiviainesten hallinnan ja uusiomaarakentamisen toimenpideohjelma kehittää määrätietoisesti kaupungin parempaa massojen hyötykäyttöä ja uusia kiertotalouden ratkaisuja. – Uskon, että kaupunkilaiset arvostavat Espoon työtä päästöjen vähentämiseksi. Toisaalta meitä myös velvoitetaan niin tekemään. Kaupunkilaisia varten työtä teemme ja toiminnan keskiössä ovat asukkaat, ympäristö ja yritykset, Kallio toteaa.

Betonimurskeelle ollaan laatimassa kansallista EOW-asetusta (End of Waste).Kuva: Rudus

Jätteestä materiaaliksi

Betonimurskeelle laadittavan kansallisen EOW-asetuksen (End of Waste) odotetaan astuvan voimaan ensi vuoden alkupuoliskolla. Rudus on ollut muiden sidosryhmien kanssa aktiivisesti edistämässä betonimurskeen jätestatuksen muuttamista materiaaliksi. Betonimurskeen materiaalistatus muuttaisi käyttöluokituksen lähtökohdan ja antaisi uudet hyvät ja monitasoiset mahdollisuudet hyötykäytön kehittämiselle. Muutoksen otamme myös Espoon infratyömailla ilolla vastaan, sillä se edistää purkubetonin käyttöä entisestään, Iina Kallio toteaa.

Lisätietoja:
Iina Kallio, kiertotalousasiantuntija, hankesuunnittelija
Kaupunkitekniikan keskus

iina.kallio@espoo.fi 

  • Kestävä kehitys