Ole valppaana – vältä huijaukset

5.10.2021 10.39Päivitetty: 8.10.2021 12.10
Katja Rekola poliisin asussa.
Tuntemattomien henkilöiden ehdotuksiin ja esityksiin kannattaa aina suhtautua varovasti, rikoskomisario Katja Rekola Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta muistuttaa. Kuva: Sini Pennanen.

Erilaiset huijaukset muuttavat muotoaan, mutta valppaana voi välttyä monilta ikäviltä tilanteilta. Lue rikoskomisario Katja Rekolan vinkit huijauksilta välttymiseen.

Palvelutarjonnan, verkkokauppojen ja ovelta ovelle -myymisen lisääntyessä myös huijaukset valitettavasti lisääntyvät. Pelolle ei kuitenkaan kannata antaa valtaa, vaan asioihin on hyvä suhtautua valppaasti ja järkevästi. Ikääntyneen, yksinasuvan henkilön tukena omaiset tai muut arkeen kuuluvat henkilöt, kuten naapurit ja ystävät ovat tärkeässä roolissa turvallisuudentunteen luomisessa. Muistisairaan, yksinasuvan tilanne on usein haavoittuvuuden ja päätöksenteon osalta haastava, mutta tukiverkoston voimalla huijaustilanteilta voidaan välttyä.

– Tuntemattomien henkilöiden ehdotuksiin ja esityksiin kannattaa aina suhtautua varovasti. Olipa sitten kyse rahanpyynnöstä tai jonkin tuotteen markkinoinnista, niin omaan kotiinsa ei tarvitse päästää sellaista henkilöä jota ei tunne. Tietty varauksellisuus siis kannattaa, rikoskomisario Katja Rekola Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta sanoo.

Rekolan mukaan yleisimmät huijaustilanteet syntyvät pankkiautomaatin lisäksi ihmisten kotona, puhelimessa tai netissä.

– Pankkiautomaatilla tyypillinen huijaustilanne etenee niin, että henkilö kurkkii pankkikortin tunnusluvun selän takaa ja aiheuttaa hetken päästä ns. härdellin, on esimerkiksi pudottavinaan jotakin, ja anastaa kortin, Katja Rekola kuvaa.

Pankkiautomaatilla kannattaa tarkistaa selustansa huolella ennen noston tekemistä ja laittaa kortti heti käytön jälkeen lompakkoon ja lompakko visusti talteen, mielellään vetoketjutaskuun tai suljettuun laukkuun.

Riita-asia vai rikosilmoitus?

Kotona tapahtuvissa myyntitilanteissa kannattaa olla tarkkana. Kuluttajaneuvonta (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)auttaa riitatilanteissa ja poliisi rikosten selvittämisessä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Rikosilmoituksen tekijän ei tarvitse tietää mikä rikosnimike on kyseessä, riittää kun kuvailee teon mahdollisimman tarkasti. On sitten poliisin tehtävä selvittää onko kyseessä rikos ja mikä rikos. Poliisi kyllä pyytää tarvittaessa lisätietoja.

Näin tunnistat huijauksen:

  1. Aikapaine. Mikäli asian päättämisellä on kova kiire ja se on voimassa ”vain tänään” - voi epäillä, että kaikki ei ole ihan kunnossa. Rehellisellä yrittäjällä ja palveluntarjoajalla ei ole koskaan niin kiire, etteikö ehtisi odottaa asiakkaan päätöstä esimerkiksi seuraavaan päivään.
  2. Tiedustelusoitto tai -sähköposti. Älä koskaan anna mitään arkaluontoisia tietoja puhelimitse tai sähköpostitse. Näihin kuuluvat terveystiedot, pankkikortin tai verkkopankin tunnukset ja muut raha-asiat.
  3. Pankkihuijaukset. Muista, että pankki ei koskaan kysele mitään asiakastietoja puhelimitse eikä sähköpostitse ilman, että asiasta olisi sovittu oman pankkitoimihenkilön kanssa - ja tällöinkin yhteydet hoidetaan suojatusti, sovittuna aikana.
  4. Ylipitkät puhelinnumerot. Älä vastaa ylipitkiin numeroihin, yleensä ulkomailta tuleviin huijauspuheluihin.
  5. Koronahuijarit. Korona-aikana pandemiatilannetta on käytetty myös huijauksen välineenä. Koronatestaajat eivät liiku ovelta ovelle eli älä päästä tällaisia huijaritestaajia kotiisi.
  6. Valaistus ja turvalukot. Pidä valot ja turvalukot päällä, äläkä päästä kotiisi ketään tuntemattomia.

Teksti: Riikka Hollo

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 2.10.2021 Vanhusten palvelujen Elinvoimaa ikääntyville -liitteessä, joka jaettiin espoolaisiin kotitalouksiin Länsiväylän mukana.

Kuunteluvinkki: Safe Espoo -podcast: vanhuksiin kohdistuvat huijaukset

Mistä tunnistaa huijauksen? Kuinka niihin voi varautua ja miten pitää toimia jos joutuu huijauksen kohteeksi tai epäilee että oma läheinen on tullut huijatuksi? Aiheesta keskustelevat rikoskomisario Katja Rekola Länsi-Uudenmaan poliisista, Jutta Saarinen keskusrikospoliisista, asiantuntija Tony Papinaho Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä Espoon kaupungin turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen.

Voit kuunnella jakson SoundCloudissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai Spotifyssa.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)  Jakson pituus on noin 18 minuuttia. Keskustelu on nauhoitettu 14.5.2021. Safe Espoo-podcastissa luomme käsitystä siitä, mitä kaikkea turvallisuus on yksilön arjessa.