Konsernijaosto antoi lausunnon HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2022-2024

Julkaistu: 20.9.2021 10.05

Kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi lausunnon Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2022-2024.

Espoon kaupunki näkee, että HSL:n talous- ja toimintasuunnitelman lähtökohtana tulee olla sille asetetut pääkaupunkiseutuyhteiset tavoitteet. Myös HSL:n strategiatyö kannattaa tehdä hyvässä vuorovaikutuksessa omistajien strategiavalmistelujen kanssa, jotta kaupunkien tärkeimmät painopisteet tulevat huomioiduksi ja yhteinen tahtotila tukee tavoitteiden toteutumista.

HSL:lle vuosille 2022-2025 määritetyt PKS-tavoitteet ovat:

1. Tuottavuuden nousu koko tarkastelukaudella yhteensä vähintään 5 % vuosien 2015-2019 keskiarvoon verrattuna.

2. Kuntaosuudet tarkastelukauden loppuun mennessä enintään 50 % kokonaiskustannuksista.

3. Joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen (Alueittainen asiakas- ja asukastyytyväisyys vuosittain).

Lausunto hyväksytiin esittelijän korjatun ehdotuksen mukaan. Koko lausunto tulee luettavaksi konsernijaoston kokouksen pöytäkirjaan.

Espoon kaupungin lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

Joukkoliikenteen järjestäminen taloudellisesti kestävällä tavalla tulee olla HSL:n keskeisimpiä tavoitteita. HSL:n kestävän talouden varmistaminen tarkoittaa esimerkiksi ruuhkahuippujen tasoittamista ja edellyttää entistä nopeampaa ja joustavampaa reagointia muutoksiin liikkumistottumuksissa sekä uusien ratkaisujen löytämistä, kuten esimerkiksi uusien lipputuotteiden kehittämistä ja niiden nopeaa käyttöönottoa. Espoo katsoo, että samoin kuin terveydenhuollon puolella on kuntien koronasta koituvat menot luvattu kompensoida täysimääräisinä, kompensoitavaksi tulisi myös joukkoliikenteen koronasta koituvia lisätappioita. Ilman tätä on mahdotonta ylläpitää nykyistä joukkoliikenteen palvelutasoa ja lipunhintoja.

HSL esittää, että korontilanteesta johtuvat lipputulomenetykset katetaan pääosin korotetuilla kuntaosuuksilla ja subventiotasolla tulevan TTS-kauden aikana. HSL:n talousarvion mukaan Espoon subventioaste vuonna 2022 tulee olemaan 71,1 % ja yli 70 % koko TTS-kauden 2022-2024 ajan. Näin korkeaa subventioastetta ei voida pitää hyväksyttävänä. Espoo edellyttää, että HSL suunnittelee tehokkaan liikennejärjestelmän siten, että myös Espoon subventiotaso on perussopimuksen mukaisella tasolla, eli noin 50 %. Kuntakohtaisten subventioasteiden välillä on suurta vaihtelua. Espoo toistaa jo aikaisemmin esiin tuomiaan vaatimuksia siitä, että HSL:n tulisi taloussuunnitelmassaan tuoda selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin esille, mistä kuntakohtaiset suuret erot johtuvat. Espoon oman arvion mukaan espoolaisten joukkoliikenne ei ole olennaisesti parempaa kuin esimerkiksi Helsingin tai Vantaan. Joukkoliikennejärjestelmän kustannusten kasvua tulisi hillitä liikennejärjestelmä-, palvelutaso- ja linjastosuunnittelun keinoin. Kaupungilla tulisi olla nykyistä parempi tieto joukkoliikennejärjestelmän palvelutasosta ja siihen liittyvistä kustannuksista, jotta kaupunki voi ottaa kantaa järjestelmän kustannuksiin ja palvelutasoon. Lisäksi HSL:n tulisi esittää keinoja, miten kuntakohtaiset subventiotasot voidaan tasoittaa.

Pandemian aiheuttamat muutokset liikkumisessa edellyttävät nykyisen lippuvalikoiman uudelleenarviointia nopealla aikataululla. Esimerkiksi 30 vuorokauden kausilipun hankkiminen voi monelle olla liian iso kynnys aikana, jolloin erilaiset liikkumiseen, työskentelyyn ja asiointiin vaikuttavat koronarajoitukset muuttuvat usein ja lyhyellä varoitusajalla. HSL:n tulisi esittää konkreettiset ja nopeat toimenpiteet siitä, miten uusilla joustavilla lipputuotteilla lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja lipputuloja sekä osaltaan tuetaan joukkoliikenteen järjestämistä taloudellisesti kestävällä tavalla.

TTS-suunnitelmassa ei esitetä joukkoliikenteen hintojen korotuksia. TTS-kauden aikana valmistuvat suuret infrahankkeet (mm. Länsimetron jatke) sekä pandemian myötä menetetyt lipputulot ja sitä kautta liian suuret subventiotasot luovat kutenkin Espoon mielestä painetta myös lipun hintojen korotuksille, mikäli HSL ei käytä muita mahdollisia keinoja subventiotasojen laskemiseksi.

Joukkoliikenne rahoitetaan pääosin kuntien subventio-osuuksilla ja lipputuloilla. HSL:n tulisikin esittää kuntien päätöksenteon tueksi arviot maltillisten lippujen hinnan korotusten vaikutuksista subventio-osuuksiin sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja matkustajamääriin. Tässä yhteydessä sen tulisi myös luoda erilaisia malleja lippujen hintojen maltillisesta ja asteittaisesta korottamisesta TTS-kauden loppuun saakka, huomioiden Espoon edellyttämät muutokset vyöhykemallissa.

HSL on ansiokkaasti hakenut ja saanut valtiolta taloudellista tukea pandemian aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. Ensisijaisena keinona koronan aiheuttamien talousvaikeustensa korjaamiseksi HSL:n tulisi jatkossakin olla aktiivinen ja hakea taloudellista tukea koronavaikutusten kompensoimiseksi, jotta kuntien subventio-osuudet saadaan takaisin perussopimuksen tavoitetasolle. Valtion tulee kohdistaa tuet sinne, missä MAL-sopimuksen mukaisesti edellytetään tiiviimpää aluerakentamista. HSL:n rooli yhteisenä edunvalvojana on tärkeä. Tukien tulisi kuitenkin olla sellaiset, että niiden vastaanottaminen ei velvoita järjestämään palveluja, jotka eivät ole liiketoiminnallisesti järkeviä.

Etelä-Espoon linjastosuunnitelman käyttöönoton yhteydessä on syytä seurata uuden linjaston vaikutuksia ja tarvittaessa tehostaa palvelutasoa tarpeen mukaisesti. Espoo toistaakin tähän liittyen aiemmat esityksensä suorien Kamppiin päättyvien linjojen tarpeellisuudesta matka-aikojen ja ruuhkien leikkaamiseksi. Esimerkkinä on Haukilahti-Westend, josta suora bussiyhteys Helsinkiin on toivottavaa. Myös muun Espoon linjaston osalta on syytä parantaa joukkoliikennejärjestelmän reagointikykyä kysynnän muutoksiin ja kehittää Espoon joukkoliikenteen palveluja tarpeen mukaisesti ja palvelutason tehostamiseksi. Palvelutason tehostamisessa on syytä huomioida, että Espoolle tärkeitä palvelutasotekijöitä ovat jatkossakin sujuvat yhteysvälit ja matkanopeus.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli lausuntoa ylimääräisessä kokouksessaan 20.9.2021.

Esityslistat ja pöytäkirjat(ulkoinen linkki)