Viherratkaisuja kaupunkiympäristöön – entinen teollisuusalue muuttuu vehreäksi kaupunginosaksi

Julkaistu: 25.3.2021 11.10Päivitetty: 18.1.2022 7.07

Keran Halleilla kokeiltiin viime kesänä kaupunkiympäristöön uudenlaisia viherratkaisuja. Kokeiltavana oli kaksi asiaa: viherseinäratkaisut hulevesien hallintaan, sekä yhteisöllinen kaupunkiviljelmä, missä kaupunkilaiset pystyivät kasvattamaan lähiruokaa kasvilaatikoissa ja viljelyseinärakenteessa. Keran Hallien sisäpihalle rakentui kesän ja syksyn aikana viherpalveluita tarjoavan Innogreenin toteuttamana vehreä tutkimus- ja viljelyalue. Teollisuusalueena tunnettu Kera tulee 2020-luvulla muuttumaan vehreäksi asuin- ja työssäkäyntialueeksi.

Huleveden hallintaan kokeiltu viherseinärakenne koostuu monesta kerroksesta, joiden läpi vesi kulkeutuu. Kuvassa Innogreenin Mikko Sonninen ja Mats Wikström.
Vertikaaliseen viljelyyn käytetyssä seinärakenteessa kasvaa yrttejä. Taustalla tutkimukseen käytettyjä kasvilaatikoita.

Hulevesien hallintaa viherratkaisuilla

Kerassa tutkittiin kasvilaatikoiden avulla ulkoviherseinän ominaisuuksiin vaikuttavia asioita, kuten erilaisia kasvivalintoja ja maaperän ominaisuuksia. Näitä vertailemalla selvitettiin, miten eri tekijät vaikuttavat rakenteen läpi ohjatun huleveden määrään ja laatuun.

Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä hulevesien eli rakennetuilta pinnoilta poisjohdettavien sade- ja sulamisvesien hallinta on haaste. Viherrakenteet, joista esimerkkejä ovat viherkatot ja Kerassa testattu ulkoviherseinä, imeyttävät vettä ja vähentävät viemäreiden ja kaupunkipurojen tulvimista. Huleveden ohjaaminen kasvien kasteluvedeksi on myös kiertotalouden näkökulmasta hyödyllistä.

Keran uudessa asemakaavaehdotuksessa on ensimmäistä kertaa Espoossa käytetty viherkerrointyökalua, jossa asuinalueen vehreyttä ohjataan asemakaava- ja rakennuslupavaiheessa laskennallisesti. Viherkertoimeen huomioidaan erilaisia viherelementtejä, kuten viherkattoja, puita ja pensaita, ja muita vettä viivyttäviä ratkaisuja. ”Hulevesien hallinnan lisäksi viherrakenteet ovat keino lisätä kaupunkialueen vehreyttä ja viihtyisyyttä”, kertoo Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen maisema-arkkitehti Katariina Peltola.

Kaupunkiviljelyä urbaanissa ympäristössä

Kesän 2020 aikana Keran Hallien sisäpihalla toteutettiin myös uudenlaista kaupunkiviljelyä yhdessä kaupunkilaisten kanssa sekä laatikkoviljelynä että seinärakenteissa. Viljelijät saivat itse päättää mitä hyötykasveja haluaisivat kasvattaa. Yrttien lisäksi kaupunkiviljelykeitaalla kasvoi kesän aikana esimerkiksi mansikoita ja viinirypäleköynnös, ja alkusyksystä viljelmissä kokeiltiin myös osterivinokkaiden kasvatusta vieretysten mansikoiden kanssa.

Urbaaniin ympäristöön tuotu kaupunkiviljely monipuolistaa kaupunkialueen kasvien kirjoa ja houkuttelee pölyttäjiä. Viljelijöiden ja Kerassa vierailevien kaupunkilaisten lisäksi viljelyalueen säännöllisiä kävijöitä ovat olleetkin pölyttäjät. Viljelijät ovat olleet tyytyväisiä työnsä tulokseen ja odottavat jo innolla uutta kasvukautta. "On ihanaa päästä yhdessä laittamaan sormet multaan. Se rentouttaa arjen hulinoista", kertoo eräs viljelijöistä. Kaupunkiviljelyä ja tutkimuksia on tarkoitus jatkaa Kerassa ensi kesänäkin yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Ulkoviherseinäkokeilu toteutettiin osana 6Aika KIEPPI -projektia. KIEPPI eli Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hankkeessa Tampere, Espoo ja Turku kehittävät uusia kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja kaupunkiympäristöön yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Lue hankkeesta lisää täältä.

Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman rahoituksella Keraan rakentui 2020 kesällä yhteisöllinen kaupunkiviljelykokeilu, missä kaupunkilaiset voivat kasvattaa lähiruokaa sekä laatikkoviljelynä että seinärakenteissa. Espoo toimi kaupunkikumppanina rahoituksen hakijan Innogreenin toteuttamalle kokeilulle, jossa suunniteltiin ja toteutettiin kaupunkiviljelypuitteet asukkaille Keran hallien sisäpihalle.

  • Kestävä kehitys
  • Kaupunkikehitys
Leppävaara