Työllisyyden kuntakokeilu alkaa Espoossa

Suomen työllisyyspalveluissa eletään monella tapaa jännittäviä aikoja. Maaliskuun 1. päivä alkaa työllisyyden kuntakokeilu, jossa suuri osa TE-toimiston asiakkaista siirtyy kokeilukuntien työllisyyspalvelujen piiriin. Kokeilulla etsitään keinoja tehostaa työnhakijoiden pääsyä töihin, koulutukseen ja muihin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on päästä paremmin kiinni pitkäaikaistyöttömyyden syihin. TE-toimisto ilmoittaa kuntakokeiluun siirtyville asiakkaille siirrosta henkilökohtaisesti, eikä siirtyminen edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.

Uudeltamaalta kokeilussa mukana ovat Helsinki, Vantaa-Kerava, Espoo, Porvoo sekä Raasepori-Hanko. Uudellamaalla viiden kuntakokeilun asiakkaaksi siirtyy kaiken kaikkiaan 92 000 asiakasta. Esimerkiksi Helsingissä hieman alle 50 000 työnhakijaa siirtyy kunnan työllisyyspalvelujen piiriin. Vantaalla ja Keravalla kunnan työllisyyspalvelujen piiriin siirtyy yli 21 000 työnhakijaa ja Espoossa 18 000.
Kuntien asiakkaiksi siirtyvät työnhakijat, jotka ovat alle 30-vuotiaita,  vieraskielisiä tai eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Uudenmaan TE-toimiston asiakkaiksi taas jäävät ansiopäivärahaa saavat työttömät työnhakijat, työssä olevat työnhakijat, yritykset sekä tietenkin kaikki Uudenmaan työnhakijat, joiden kotikunta ei ole mukana työllisyyden kuntakokeilussa.

Kokeilun asiakkaat saavat kunnalta ne palvelut, jotka he aiemmin saivat TE-toimistolta. TE-toimiston tutut, työllistymistä edistävät palvelut eivät sinällään muutu, mutta palveluiden saanti helpottuu ja nopeutuu. Asiakas voi siis saada TE-palveluja, muita työllistymistä edistäviä palveluja sekä terveys-, sosiaali-, koulutus- ja yrittäjyyspalveluja saman katon alta. Asiakkaat saavat työnhaun tueksi kunnalta myös oman vastuutyöntekijän, joka auttaa heitä kokonaisvaltaisesti.

“Kokeilu on tarpeellinen, sillä työttömyyden syyt ovat yhä moninaisemmat. Tarvitsemme yksilöllisempiä ratkaisuja työllistymiseen. Kokeiluun siirtyvät työnhakijat pääsevät täysin uudenlaisen palvelusuunnittelun piiriin”, sanovat Espoon työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela sekä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen.

Kunnat ovat valjastaneet palvelumalliin mittavat verkostonsa, mm. Kelan, oppilaitoksia, yrityksiä, järjestöjä ja palveluntuottajia. Kokeilu tarjoaakin kunnille oivan mahdollisuuden sovitella ketterämmin yhteen työnantajien osaamis- ja työvoimatarpeita, paikallista koulutustarjontaa sekä työnhakijoiden työllistymis- ja koulutustarpeita. 

TE-toimistolle jää kuntakokeiluun siirtyvien asiakkaiden osalta joitakin tehtäviä, muun muassa työttömyysturvaa koskevia lausuntoja ja työvoimakoulutusten koulutusvalinnat.
“Kaikki uudet työnhakijat ilmoittautuvat myös jatkossa työnhakijoiksi Oma asiointi -palvelussa tai  TE-toimistossa , myös kuntakokeiluihin siirtyvät asiakkaat”, projektipäällikkö Hilkka Koukkunen Uudenmaan TE-palveluista kertoo.  

Myös Uudenmaan ELY-keskus tukee monin tavoin kuntakokeilujen ja TE-toimiston työtä. ”ELY-keskus muun muassa hankkii useita valmennus-, koulutus- ja arviointipalveluja, jotka ovat sekä TE-toimiston että kuntakokeilujen asiakkaiden käytössä”, kehittämispäällikkö Henna Koivula Uudenmaan ELY-keskukselta sanoo. Lisäksi ELY -keskus tukee kuntakokeilujen toimintaa tuottamalla tilastotietoa työllisyystilanteen kehityksestä kuntien käyttöön.

Kokeilun tavoitteena on kehittää myös uudentyyppisiä palveluja ja tehostaa palvelumalleja. Konkreettinen työ alkaa maaliskuussa ja palveluita kehitetään koko kokeilun ajan, kertovat Sipilä, Haahtela ja Taipale-Vuorinen. Kokeilu kestää kesäkuun 2023 loppuun asti. Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana.

Hilla-Maaria Sipilä, työllisyyspalvelujen päällikkö, Espoon kaupunki, +358 43 8246624, hilla-maaria.sipila@espoo.fi 

Espoon työllisyyskokeilun verkkosivut löytyvät osoitteesta tyollisyysespoo.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai klikkaamalla tätä linkkiä.