Nöykkiön nimistö
Nöykkiön kaupunginosaan kuuluvat Eestinmalmi, Eestinlaakso ja Nöykkiönlaakso.
Nöykkiön nimistö
Nöykkiön Eesti‑alkuiset nimet perustuvat vanhaan maastonimeen Estmalmen. Nimi on syntynyt 1700‑luvulla. Ei ole tiedossa, mihin nimi on silloin perustunut.
Nimi Eestinkallio – Estberget on monenlaisessa käytössä: se on korkean kalliomäen nimi, mäellä olevan puiston nimi ja osa-alueen nimi. Se on myös mäen koillisrinteessä olevan kadun nimenä.
Ulkoilutiennimi Eestinkallionreitti – Estbergsstråket on vahvistettu asemakaavassa. Reitti alkaa Eestinmalmintien eteläpuolelta Eestinmalmintien ja Eestinlaakson risteyksen luota. Ulkoilureitti jatkuu siitä Eestinlaaksonportin alikulun kautta Eestinmalmintien pohjoispuolelle ja Viittakorven kautta Eestinkallion metsiin. Eestinkallionreitti‑nimi kattaa koko matkan aina Eestinkalliontien länsipäähän asti.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Eestinlaakso on osa-alue Nöykkiön kaupunginosassa. Osa-alueennimi on muodostettu käyttäen samaa alkuosaa kuin lähistön alueennimissä Eestinmalmi ja Eestinkallio. Eestinlaakso sijaitsee laaksomaisessa maastonkohdassa.
Alueennimet Eestinmalmi – Estmalmen ja Eestinkallio – Estberget perustuvat vanhoihin maastonimiin Estmalmen ja Estberget. Nimiin sisältyy ruotsin sana ”est” (suom. 'virolainen'). Suomenkielisiin nimiin on valittu äänteellisesti samankaltainen alkuosa ”Eestin”. Sekä Eestinmalmi että Eestinkallio ovat niminä myös viheralueella ja kadulla.
Osa-alueennimeä Eestinlaakso on ehdotettu vuonna 1979. Espoon opaskartassa nimi on ollut vuodesta 1984 alkaen, ensin suurkorttelinnimenä ja vuodesta 1994 alkaen osa-alueennimenä. Eestinlaakso on myös katu Eestinlaaksossa. Kadunnimeä on ehdotettu vuonna 1979 ja se on vahvistettu asemakaavassa vuonna 1988.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Eestinmalmi on laaja pientalovaltainen asuinalue Nöykkiön kaupunginosan itäosassa. Jo aikoinaan, ennen asutusta, samalla paikalla ollut metsäalue tunnettiin nimellä Estmalm. Nimi saattaa hyvinkin liittyä Uudenmaan rannikolle muuttaneisiin virolaisiin.
Osa-alueennimen suomenkielisen vastineen alkuosaksi on valittu nimiparin äänteellisen samankaltaisuuden vuoksi ”Eestin” eikä ”Viron”. Nimirypääseen kuuluvat myös alueennimi Eestinlaakso, laajan kallioisen puiston nimi Eestinkallio (vanhasta kallionnimestä Estberget) ja kokoojakadunnimi Eestinmalmintie. Asuinalueennimenä Eestinmalmi otettiin käyttöön 1970‑luvun puolessavälissä (nimitoimikunnan ehdotus 1972, Espoon opaskartassa vuodesta 1976).
Teksti: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Osa-alueennimi Finnoo tarkoittaa pitkänomaista aluetta Finnoonniitystä Finnoonsatamaan Länsiväylän molemmin puolin. Pienemmän alueen nimi Finnoonniitty tarkoittaa Finnoon pohjoisosaa, jossa on ollut laajoja niittyjä, ja on osin vieläkin niittymäistä viheraluetta.
Finnoonniitty – Finnoängen on käytössä alueennimenä vuodesta 1985. Nimi on ollut merkittynä Espoon opaskarttaan vuoden 1986 painoksesta lähtien. Finnoonniitty on alueella myös kadunnimenä ja puistonnimenä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.
Vilkkaaseen Finnoonväylän, Finnoonsillan, Kuitinmäentien ja Martinsillantien risteykseen valmistui liikenneympyrä, joka espoolaisten liikkumisen kannalta keskeisenä paikkana tarvitsi nimen.
Vuonna 2005 ympyrälle suunniteltiin nimi Finnoonympyrä – Finnorondellen. Kantanimenä on alueennimi Finnoo – Finno, joka tulee vanhasta kylännimestä. Ruotsinkielistä alueennimeä on kirjoitettu toisinaan myös Finnå, ja myös suomenkielisen vastineen käyttö on kahtalaista: Finnoo‑mukaelman rinnalla on ollut myös 1960‑luvulla muodostettu käännösvastine Suomenoja.
Alueennimeen perustuvien tienoon kaavanimien osana käytettäväksi on valittu lyhyempi ja alkuperäiselle nimelle uskollisempi Finnoo. Lyhyt kuja risteyksen vieressä on Finnoonristi – Finnokorset, Länsiväylän liittymä on Finnoonsolmu – Finnoknuten, silta on Finnoonsilta – Finnobron ja puisto sen eteläpuolella on Finnoonmäki – Finnobacken. Pohjoisesta tuleva päätie on Finnoontie – Finnovägen ja sen varren suurkortteli on Finnoonniitty – Finnoängen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005. Muokattu 2022.
Eestinmalmin kadunnimi Lehmustie – Lindvägen on ollut käytössä jo ennen vuotta 1970. Nimi vahvistettiin asemakaavassa 1980‑luvulla. Lehmustie on kadunnimenä myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa (tilanne 2010): Kauniaisten keskustassa (ei kuitenkaan minkään rakennuksen osoitenimenä), Pohjois‑Helsingin Tapaninvainiossa ja Vantaan Koivukylän Malminiityssä.
Lehmustie kuuluu samoihin puulajiaiheisiin ryhmänimiin kuin mm. viereisen kadun nimi Mäntytie. Ei ole tiedossa, miten aihepiiri on aikoinaan valittu. Joissakin tapauksissa tällaiset omakotialueiden vanhat tiennimet ovat alueen asukkaiden itse antamia.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Nöykkiön kaupunginosan eteläosassa Eestinmalmilla oli 1970‑luvulla ja 1980‑luvun alkupuolella lyhyt kuja nimeltä Leppätie – Alvägen. Kuja haarautui Mäntytien eteläosasta etelään. Katuverkon muuttumisen myötä 1980‑luvun puolessavälissä se liitettiin osaksi Mäntytietä.
Alueella on nimetty useita katuja (mm. Leppätie, Mäntytie, Lehmustie) puulajien mukaan. Nämä ryhmänimet ovat tulleet käyttöön ennen vuotta 1970. Tarkkaa nimenantovuotta ei ole tiedossa.
Puulajit ovat yleisesti käytetty nimiaihepiiri. Espoossa on ollut Leppätie myös Tillinmäessä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Espoon rannikolle keskiajalla syntyneen Mårtensbyn kylän vanha asuintontti on nykyisen Länsiväylän eteläpuolella lähellä Finnoota. Kylännimen mukaista alueennimeä Martinkylä – Mårtensby ei ole Espoossa, koska Vantaalla on käytössä Martinkylä‑nimiä, kuten Martinkyläntie. Martinkylä muistuttaisi Etelä‑Espoon alueennimenä myös liikaa Matinkylää. Kyläntontin ympäristöineen käsittävä osa-alue on saanut nimen Hannus yhden tilan nimen mukaan.
Martin‑nimiä on annettu Mårtensbyn kylän maille Länsiväylän pohjoispuolelle (Martinsilta, Martinsillantie, Martinmetsä, Martinniitty, Martintie). Martinsilta – Mårtensbron tarkoittaa sillannimenä Espoonlahdensolmussa olevaa Länsiväylän ylittävää Soukanväylän ja Nöykkiönkadun yhdistävää siltaa ja on sillä osuudella myös kadunnimenä. Martinsilta – Mårtensbro on siellä käytössä myös suurkorttelinnimenä (mm. Espoon opaskartassa). Ruotsinkielinen alueennimi on bro-loppuinen, koska Espoon nimitoimikunta on muodostanut sen mm. alueennimen Knektbro mukaan. Lähtökohtaisesti sillan- ja kadunnimen loppuosa on ”bron”. Martinsilta‑nimen mukaan on annettu nimi Martinsillantie – Mårtensbrovägen kadulle, jonka länsipää on sillan luona.
”Mårtensbro” esiintyi myös ruotsinkielisen koulun nimessä Mårtensbro skola. Koulu sijaitsi sillan lounaispuolella Espoonlahdessa. Koulu ei voinut saada esimerkiksi nimeä ”Esbovikens skola”, koska on olemassa suomenkielinen Espoonlahden koulu.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005. Muokattu 2022.
Nöykkiössä Martinsillantien kupeessa on ryhmä metsäaiheisia kadunnimiä. Niiden pohjana oli paikalla vanhastaan ollut Metsätie – Skogsvägen, jonka nimi tarjosi aiheen alueen nimistölle katuverkon kehittyessä.
Opaskartassa Metsätie on ollut 1970‑luvulta asti, ensin vain suomenkielisenä, mutta vuodesta 1975 sillä on ollut ruotsinkielinen vastine Skogsvägen. 1997 aiempi Metsätien eteläosa sai nimen Metsäkuja – Skogsgränden katuverkon muuttuessa. Nimi Metsätie säilyi kadun pohjoisosalla.
Metsätie sai 2000‑luvun vaihteessa ympärilleen sellaisia metsäaiheisia nimiä kuten Ikimetsä – Urskogen, Kotimetsä – Hemskogen, Välimetsä – Mellanskogen ja Martinmetsä – Mårtensskogen.
Metsätie on yksi yleisimmistä kadunnimistä Suomessa. Ympäri Suomea löytyykin yhteensä 81 Metsätietä.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Espoon Nöykkiön kadunnimi Mikontie on tullut käyttöön joskus ennen vuotta 1970 (tarkka tieto puuttuu). Nimi lienee asukkaitten itse antama. Ei ole tiedossa, kenen Mikon mukaan katu on nimetty.
1970‑luvun alussa Espoon opaskartassa oli vain suomenkielinen Mikontie‑nimi, mutta 1970‑luvun puolessavälissä sille otettiin käyttöön myös ruotsinkielinen vastine Mikkosvägen.
Mikontien itäosan nimeä muutettiin 1980‑luvulla, koska asemakaavassa katu merkittiin katkaistavaksi keskeltä. Nimi Mikontie jäi länsipäälle. Itäosan haarat saivat nimet Purotörmä – Bäckbrinken ja Törmänsivu – Brinkliden. Esimerkiksi aiempi Mikontie 8 on nykyisin Purotörmä 4.
Vuosina 1978–1980 asemakaavaa valmisteltaessa Mikontien länsipäälle oli ehdolla nimet Purotörmänpolku – Bäckbrinkstigen ja Purokulma – Bäckkröken, mutta nämä ehdotukset raukesivat, kun suunnitelma muuttui, ja Mikontie säilyi käytössä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Eestinmalmilla on puisto nimeltä Mäntykallio – Tallberget. Puistonnimi on suunniteltu 1991 ja vahvistettu asemakaavassa. Nimi kuuluu puulajiaiheisiin ryhmänimiin, joita sillä seudulla on ollut jo useiden vuosikymmenien ajan. Nimi kuvaa myös tarkoitettaan, sillä puistossa on mäntyistä kalliota. Lähikatuja ovat Mäntytie – Tallvägen ja Mäntykalliontie – Tallbergsvägen.
Mäntykallio – Tallberget on nimenä myös lyhyellä kujalla puiston lähellä. Mäntykallio‑nimi on ollut käytössä jo puistonnimeä aiemmin, vuodesta 1986.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Kadunnimi Mäntykalliontie – Tallbergsvägen tuli käyttöön Nöykkiön Eestinmalmilla 1985. Kadulla oli sitä ennen nimenä Pihlajakalliontie – Rönnbergsvägen ja 1970‑luvun alussa Pihlajamäentie – Rönnbacksvägen. Nimeä muutettiin, koska lyhyehkö katu on Mäntytien sivukatu, ja Pihlaja‑alkuinen nimi sekaantui herkästi noin puolen kilometrin päässä toisaalla Nöykkiössä olevan Pihlajatien nimen kanssa. Alueella on ainakin 1960‑luvulta lähtien ollut joukko kadunnimiä, joihin sisältyy puulajien nimityksiä.
Mäntykalliontien varressa on puisto nimeltä Mäntykallio – Tallberget. Sama nimi on myös kadun pohjoispäässä lyhyen erillisen kujan nimenä.
Mäntykalliontie oli ollut Espoossa aiemmin kadunnimenä nykyisessä Olarin kaupunginosassa, mutta sieltä se oli poistettu 1970‑luvulla.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Eestinmalmin kadunnimi Mäntytie – Tallvägen on ollut käytössä ainakin jo 1970‑luvun alussa. Sen mukaan on sittemmin nimetty lähistölle mm. Mäntykallio ja Mäntykalliontie. Nimi Mäntytie edustaa samaa puulajien aihepiiriä muutamien naapurikatujensa (Lehmustie, Tammitie) nimien kanssa. Mäntytien eteläpäästä haarautui aiemmin lyhyt kuja nimeltä Leppätie, mutta se liitettiin 1980‑luvulla osaksi Mäntytietä. Nimiaihepiiri on ilmeisesti asukkaiden itse aikoinaan valitsema.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Nöykkiön seutu on tunnettu vuosisatoja nimellä Nöykis. Asiakirjoista löytyy maininta Nöjkäng‑nimisestä viljelyksestä jo vuodelta 1758, ja niityn vieressä on ollut Nöykis‑niminen maapala. Nimen tausta on epävarma, mutta todennäköisesti taustalla on alkuperältään suomenkielinen nimi, jonka ruotsinkielinen väestö on mukauttanut omaan kieleensä. Noin 1940‑luvulla seudulle muutti myös suomenkielisiä, jotka alkoivat käyttää nimestä Nöykkiö‑muotoa. Kaupunginosannimeksi Nöykkiö – Nöykis vahvistettiin vuonna 1976.
Nöykkiön osa-alueita ovat Eestinlaakso, Eestinmalmi sekä Nöykkiönlaakso. Alueen nimistössä näkyy sen historia: Oxfotin alue karjatiloineen ja laidunmaineen, vuosisatojen ajan alueen läpi Sökön saaristosta kirkolle kulkenut kirkkotie korpitaipaleineen sekä alueen mahdolliset virolaistaustaiset muuttajat. Nimistössä muistetaan myös alueella kesiään viettänyttä muotoilija Tapio Wirkkalaa.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Nöykkiön kaupunginosan keskeisin osa-alue on maaston perusteella nimetty Nöykkiönlaakso – Nöykisdalen. Alue nimettiin kaavoituksen yhteydessä 1970‑luvun lopussa, ja sen nimi on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1980 alkaen.
Nöykkiö‑nimen tausta on epävarma, mutta Nöykkiön seutu on tunnettu jo vuosisatoja nimellä Nöykis. Oletettavasti kyseessä on alkuperältään suomenkielinen nimi, joka ruotsinkielinen väestö on mukauttanut omaan kieleensä.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
1960‑luvulta 2000‑luvulle Espoon Nöykkiön läpi kulki pääkatu nimeltä Nöykkiöntie – Nöykisvägen, joka ulottui Kivenlahdentieltä Finnoontielle. Enää nimi ei ole käytössä. Nykyisin kadunnimin ilmaistuna Nöykkiöntie kulki seuraavaa reittiä: Ruukinsilta, osa Kattilalaaksonkatua, Kattilarinne, jälleen osa Kattilalaaksonkatua, osa Nöykkiönkatua, osa Kaskinotkoa.
Nöykkiöntien nimi oli käytössä jo 1960‑luvulla. Alueen pääkatuverkko muuttui uudenlaiseksi 2000‑luvulla, ja siinä yhteydessä nimi jäi pois. Ensin 2002 nimi poistettiin Kattilalaaksossa olleelta osuudelta, kun osin eri linjaa kulkeva pääkatu Kattilalaaksonkatu valmistui koko mitaltaan. Vuonna 2007 nimi poistettiin lopullisesti myös Latokasken puoleiselta osuudelta.
Nöykkiönkatu kulkee suurelta osin aivan eri reittiä kuin aiempi Nöykkiöntie. Siksi sille oli selvintä antaa myös eri nimi. Nimi Nöykkiönkatu suunniteltiin ja merkittiin kaavaan 90‑luvun alussa ja otettiin käyttöön 2002.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
Nöykkiössä on ollut vanha Oxfot‑niminen viljelys. 1920‑luvulla Oxfot tuli myös tilannimeksi. Jo 1700‑luvun kartassa paikalla on niitynnimi Oxfotäng. Niitty oli pitkänomainen, nimenantajan mielestä varmaan häränsorkan muotoinen. Ruotsin sana ”oxfot” merkitsee häränjalkaa.
Alueella on nykyisin Oxfot‑nimen mukaan annettuja kaavanimiä: Oxfotintie – Oxfotvägen, Oxfotinkuja – Oxfotgränden, Oxfotinpolku – Oxfotstigen. Nimet äännetään "uksfuut", "uksfuutintie".
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
Katu nimeltä Oxfotintie – Oxfotvägen kulkee nykyisten Nöykkiön koulun ja Nöykkiönlaakson koulun ohi. Koulujen paikalla on ollut Oxfot‑niminen talo. Jo ainakin 1700‑luvulla tällä alueella ovat olleet käytössä viljelysnimet Oxfotäng ja Oxfotåker. Ei ole tiedossa, oliko alueella vielä silloin asumusta.
Talonnimen mukaan muodostettu kadunnimi Oxfotintie on Espoon opaskartassa vuodesta 1970 lähtien.
Nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa‑Laakso kirjoittaa Nöykkiön Oxfotista:
"Nöykkiön nimistö kertoo Vanhan Kirkkotien alueen torppari-, laiduntamis- ja rakentamishistoriasta. [– –] Vanhin alueen asutus on ollut Fantsbyn Nissin talon Oxfot‑niminen torppa, jonka ympärillä on ollut myös Stensvikin viljelys- ja laidunmaita. ”Oxfot” merkitsee häränjalkaa ja äännetään ”uxfuut”, ja torpannimi tulee mahdollisesti asukkaan lisänimestä tai karjanhoitoelinkeinosta – ei ”Oxfordista”. Oxfot sijaitsi nykyisen Nöykkiön koulun paikalla. Myöhemmin torpasta tuli maatila, 1930‑luvun myötä myös eräs uuden Jorvaksentien varren vireistä kasvihuonetiloista. [– –] Nimiaihepiiri, joka alueelle postitoimipaikkauudistuksen yhteydessä annettiin, liittyy Oxfotiin ja torpan sekä alueen laiduntamiskäyttöön."
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Eestinlaaksossa Kirkkoharjun ja Kirkkotienpolun risteyksestä lähtee itään kävelytie nimeltä Paljasjalanpolku – Barfotastigen. Nimi liittyy Vanhaan Kirkkotiehen, joka johti 1400‑luvulta lähtien nykyisen Eestinlaakson kautta Espoon kirkolle.
Vanha Kirkkotie pilkottiin aikanaan useampaan osaan uuden liikenneverkon myötä, ja uusille teille annettiin aiheenmukaiset nimet säilyttämään kirkkotaipaleen muistoa ja henkeä alueella.
Paljasjalanpolun nimi viittaa tapaan, jolla vasta metsätaipaleen jälkeen ensimmäisiä taloja lähestyttäessä puettiin kirkkokengät ja muut kirkkovaatteet ylle. Muita kirkkomatkaan viittaavia nimiä alueella on Kirkkotaival – Kyrkstråten, Reittimäki – Färdledsbacken ja Viittakorpi – Visarkärr. Aiheen nimistö suunniteltiin 1970‑luvulla.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Nöykkiössä on Purotanhua – Bäckgården sekä kadun että puiston nimenä. Nimet ovat tulleet alueennimestä Nöykkiönpuro – Nöykisbäcken sekä lähellä sijaitsevasta purosta, jolla itsellään ei tiettävästi ole nimeä.
Nimen jälkiosana oleva sana ”tanhua” merkitsee muun muassa kujaa.
Kadunnimenä Purotanhua – Bäckgården tuli käyttöön vuonna 1985, ja opaskarttaan se ilmestyi seuraavana vuonna. Sitä ennen kadun nimi oli Koivutie – Björkvägen. Tämä nimi esiintyi opaskartoissa 1970–1985.
Lähistöltä löytyy muitakin samoin perustein nimettyä katuja, kuten Puronvarsi – Bäckstranden, Purotörmä – Bäckbrinken ja Törmänsivu – Brinkliden.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Nöykkiön kaupunginosassa Espoossa, tarkemmin sanoen Nöykkiönpurossa, on useita puroaiheisia kadunnimiä, kuten Purotie, Puronvarsi ja Purotörmä. Nöykkiönpuro on sekä alueennimenä että kadunnimenä. Vanhin näistä nimistä on Purotie. Aihe perustuu siihen, että alueella on ollut vanha luonnonoja, joka virtasi etelään suunnilleen nykyisten Puronvarren ja Nöykkiönpuron linjoilla.
Nimi Purotörmä – Bäckbrinken tuli käyttöön 1985. Nykyinen Purotörmä oli siihen asti osa Mikontietä. Asemakaavan mukaan ajoyhteys Purotörmälle kulkisi Puronvarren kautta, mutta Purotörmän luoteispään osuutta, joka ulottuisi Puronvarrelle, ei ole toistaiseksi rakennettu. Niinpä Purotörmälle ajetaan edelleen Mikontien kautta (tilanne 2010).
Purotörmä sijaitsee luonnonojan latvoilla olleen alavan viljelyksen kaakkoisella reunalla mäenrinteessä.
Purotörmän pohjoinen sivukuja on Törmänsivu – Brinkliden.
Puro‑nimistöä on myös muun muassa Niipperissä, esimerkiksi Purolehto.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.