Futuro sai alkunsa tilaustyönä, kun arkkitehti Matti Suurosen vanha koulukaveri pyysi tätä suunnittelemaan vaikeakulkuiseen maastoon hiihtomajan, jonka piti olla helposti pystytettävä ja nopeasti lämmitettävä. Talon valmistajaksi tuli tarjouskilpailun jälkeen Polykem Oy.
Futuro herätti runsaasti huomiota sekä Suomessa että ulkomailla. Talo esiteltiin televisiolle ja lehdistölle ensimmäistä kertaa Polykem Oy:n tehtaalla Hiekkaharjussa maaliskuun lopussa 1968. Tuossa vaiheessa valmiina oli vasta pelkkä kuori ilman sisustusta. Vaaleansininen Futuro nro 000 pystytettiin kesäkuussa 1968 hiihtomajaksi yksityiseen laskettelurinteeseen Turenkiin Kalpalinnan lähelle. Keltainen Futuro nro 001 valmistettiin pian prototyypin jälkeen ja päätyi elokuussa 1968 Hirvensalmelle Puulaveden rannalle televisioprojekteistaan tunnetun Matti Kuuslan kesämökkitontille.
Kansainvälisen läpimurtonsa Futuro teki lokakuussa 1968, kun kolmas keltainen Futuro nro 002 oli mukana Finnfocus-vientinäyttelyssä Lontoossa. Thames-joelle ankkuroituun Finnpartner-laivaan koottu vientinäyttely esitteli eri alojen suomalaista osaamista. Laivan kannella ollut Futuro herätti niin laajaa huomiota, että Polykem Oy:lle tuli seuraavien kuukausien aikana ulkomailta yli 400 valmistuslisenssiä koskevaa yhteydenottoa, joista Polykemin toimitusjohtaja valitsi sopivimmat neuvottelukumppanit.
Futuro sai runsaasti julkisuutta myös kansainvälisessä lehdistössä. Esimerkiksi New York Times esitteli Futuron artikkelissa ”Saucer-Shaped House Arrives on Earth” samana päivänä, jolloin Apollo 11 laskeutui kuuhun (20. heinäkuuta 1969).
Laajasta kotimaisesta ja kansainvälisestä kiinnostuksesta huolimatta Futuro ei koskaan lunastanut siihen kohdistettuja kaupallisia odotuksia. Se oli massamarkkinoille liian erikoinen ja kallis. Lisäksi Futuroa valmistaneen Polykem Oy:n kokemus ja resurssit olivat riittämättömät Futuron laajamittaiseen lanseeraukseen. Vuoden 1973 öljykriisi kolminkertaisti muovin hinnan ja hautasi toiveet Futuron maailmanvalloituksesta.
