Arkkitehti Matti Suurosen (1933–2013) suunnittelema utopistinen muovitalo Futuro on oman aikansa visio, joka kiehtoo edelleen. Näyttelykeskus WeeGee ja EMMA – Espoon modernin taiteen museo tarjoavat yleisölle mahdollisuuden tutustua monipuolisesti modernismin ajan kokeellisiin muotoihin ja optimistisiin ideoihin.
Ensimmäinen sarjavalmisteinen Futuro-talo (nro 001) Näyttelykeskus WeeGeellä Espoon Tapiolassa. Kuva: Emma Suominen
Matti Suuronen: Futuro-talo
Vuonna 2025 Futuro on avoinna 13.5.–14.9. ja sen jälkeen viikonloppuisin 20.–21.9., 27.–28.9. ja 4.–5.10. WeeGeen aukioloaikoina.
Näyttelykeskus WeeGeen omistuksessa on ensimmäinen sarjavalmisteinen Futuro-talo (nro 001). Kesästä 1968 syksyyn 2011 Matti Kuuslan hallussa Hirvensalmella ollut Futuro saapui huolellisen konservoinnin jälkeen näytteille WeeGeen pihalle toukokuussa 2012. WeeGeen Futuro-talo on yleisölle avoinna aina kesäkautena WeeGeen aukioloaikoina.
Futuro on arkkitehti Matti Suurosen (1933–2013) suunnittelema ellipsin muotoinen muovitalo, jossa kiteytyvät 1960-luvun lopun avaruusajan arkkitehtuurin ja designin kokeelliset muodot, uudet materiaalit ja optimistiset ideat.
Futuro sai alkunsa tilaustyönä, kun arkkitehti Matti Suurosen vanha koulukaveri pyysi tätä suunnittelemaan vaikeakulkuiseen maastoon hiihtomajan, jonka piti olla helposti pystytettävä ja nopeasti lämmitettävä. Talon valmistajaksi tuli tarjouskilpailun jälkeen Polykem Oy.
Futuro herätti runsaasti huomiota sekä Suomessa että ulkomailla. Talo esiteltiin televisiolle ja lehdistölle ensimmäistä kertaa Polykem Oy:n tehtaalla Hiekkaharjussa maaliskuun lopussa 1968. Tuossa vaiheessa valmiina oli vasta pelkkä kuori ilman sisustusta. Vaaleansininen Futuro nro 000 pystytettiin kesäkuussa 1968 hiihtomajaksi yksityiseen laskettelurinteeseen Turenkiin Kalpalinnan lähelle. Keltainen Futuro nro 001 valmistettiin pian prototyypin jälkeen ja päätyi elokuussa 1968 Hirvensalmelle Puulaveden rannalle televisioprojekteistaan tunnetun Matti Kuuslan kesämökkitontille.
Kansainvälisen läpimurtonsa Futuro teki lokakuussa 1968, kun kolmas keltainen Futuro nro 002 oli mukana Finnfocus-vientinäyttelyssä Lontoossa. Thames-joelle ankkuroituun Finnpartner-laivaan koottu vientinäyttely esitteli eri alojen suomalaista osaamista. Laivan kannella ollut Futuro herätti niin laajaa huomiota, että Polykem Oy:lle tuli seuraavien kuukausien aikana ulkomailta yli 400 valmistuslisenssiä koskevaa yhteydenottoa, joista Polykemin toimitusjohtaja valitsi sopivimmat neuvottelukumppanit.
Futuro sai runsaasti julkisuutta myös kansainvälisessä lehdistössä. Esimerkiksi New York Times esitteli Futuron artikkelissa ”Saucer-Shaped House Arrives on Earth” samana päivänä, jolloin Apollo 11 laskeutui kuuhun (20. heinäkuuta 1969).
Laajasta kotimaisesta ja kansainvälisestä kiinnostuksesta huolimatta Futuro ei koskaan lunastanut siihen kohdistettuja kaupallisia odotuksia. Se oli massamarkkinoille liian erikoinen ja kallis. Lisäksi Futuroa valmistaneen Polykem Oy:n kokemus ja resurssit olivat riittämättömät Futuron laajamittaiseen lanseeraukseen. Vuoden 1973 öljykriisi kolminkertaisti muovin hinnan ja hautasi toiveet Futuron maailmanvalloituksesta.
Vaikka Futuro ehti välillä jo vaipua unohduksiin, se on saanut 1990-luvulta lähtien uuden elämän paitsi 1960-luvun henkeä ilmentävänä avaruusajan ikonina, myös kansainvälisessä kuvataidekentässä esiteltynä taideobjektina.
Tänä päivänä Futuro-taloja on eri puolilla maailmaa tiedossa 68 kappaletta - tarkalleen ottaen 67 kokonaista taloa sekä yksi messukäytössä ollut Futuron puolikas. Euroopan lisäksi Futuro-taloja löytyy Yhdysvalloista, Uudesta-Seelannista, Australiasta ja Japanista. Suomessa on WeeGeen Futuron lisäksi tiedossa neljä muuta Futuroa, jotka sijaitsevat Ahvenanmaalla, Merimaskussa, Pöytyällä ja Kauhavalla.
Viisi Futuroa on tällä hetkellä julkisissa kokoelmissa: Futuron prototyyppi (nro 000) Rotterdamissa Boijmans Van Beuningen -museossa, Futuro nro 001 Espoossa Näyttelykeskus WeeGeellä, Münchenissä Die Neue Sammlung / Pinakothek der Moderne -museossa, Linköpingissä Ruotsin ilmavoimien museossa ja Australiassa Tasmanian Hobartissa MONAssa (Museum of Old and New Art). Australiassa myös Canberran yliopisto on kunnostanut Futuron, joka on sijoitettu yliopiston kampukselle opiskelijoiden tapaamispaikaksi
Mitat
Läpimitta 8 m
Korkeus 4 m
Kokonaispaino 4 000 kg
Kalustus
6 istuinvuodetta
2 henkilön makuusoppi
Takka-grilli -pöytäyhdistelmä
Keittiö
Wc-pesuhuone
Alkuperäiset värivaihtoehdot
Valkoinen
Keltainen
Vaaleansininen
Avaruustalo Futuro oli 1960-luvun arkkitehtuurin taidonnäyte (Yle)
Espoon kaupunginmuseo avaa Futuron 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Matti Suurosen arkistoon kuuluvat Futuro-kuvat Finnassa kaikille avoimeksi. Suurosen arkisto kuuluu museon kokoelmiin, ja sisältää muun muassa suunnittelijan luonnoksia, valokuvia, asiakirjoja ja mainosesitteitä. Nyt julkaistu kokonaisuus sisältää 95 kuvaa. Kaupunginmuseon Finnassa julkaisemat kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Kuvia voi käyttää myös kaupalliseen tarkoitukseen, mutta kuvaajan nimi ja Espoon kaupunginmuseo on mainittava kuvien käytön yhteydessä. Kuvat on julkaistu kansainvälisellä CC BY-ND 4.0 -lisenssillä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Finnan kuva-arkistoon tästä linkistä.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Futuro - Tulevaisuuden talosta menneisyydestä (kirja)
Marko Homeen ja Mika Taanilan toimittama teos antaa kiinnostavia näkökulmia Futuro-taloon. Kirjan mukana on DVD, joka sisältää FUTURO – tulevaisuuden olotila -elokuvan (1998) sekä 45 minuuttia muuta Futuro-taloon liittyvää filmimateriaalia. DVD:llä on myös 180 minuuttia Elektroverden elokuvamusiikkia. Kirja on tilattavissa EMMA Shop -museokaupasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
FUTURO - Tulevaisuuden olotila - trailer (Youtube)
Espoon kaupungin sivustolla voidaan käyttää ulkoisista verkkolähteistä upotettua sisältöä. Voit nähdä sisällön sallimalla kaikki evästeet ja lataamalla sivun uudelleen. Lue lisää evästeistä.
