Miten rakennamme luontoviisasta Espoota
Jotta Luontoviisas Espoo -tiekartan päämäärät voivat toteutua, tarvitsemme toimintaa ja toimintatapojen kehittämistä. Tiekartta auttaa meitä suuntaamaan toimintaa sinne, missä se on sekä vaikuttavaa että toteuttamiskelpoista. Tämä on pitkäjänteistä työtä, joka on alkanut jo ennen tiekartan valmistumista ja jatkuu entistä johdonmukaisemmin. Sivulla pääset tutustumaan kehittämiskokonaisuuksiin.
Huolenpitoa paikallisesti ja kaupunkitasolla
Vahvistamme ekologista verkostoa ennakoivasti ja suunnitelmallisesti.
Espoo haluaa, että monimuotoinen ja elinvoimainen luonto säilyy myös tuleville sukupolville. Luonnolla on suuri arvo itsessään, ja lisäksi se tuottaa ihmisille elintärkeitä hyötyjä. Kehitämme kaupunkia niin, että luonto saa tilaa kasvaa, palautua ja muodostaa toimivan verkoston.
Perustamme uusia luonnonsuojelualueita ja turvaamme arvokkaita luontokohteita pitkäjänteisesti. Suojelemme metsiä, soita, vesiä ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä myös silloin, kun laki ei sitä edellytä. Laajat suojelualueet tukevat lajien säilymistä pitkällä aikavälillä, ja kannustamme myös muita maanomistajia luonnonsuojeluun.
Parannamme ekologisen verkoston kytkeytyneisyyttä, jotta eläimet ja kasvit voivat liikkua alueelta toiselle ja sopeutua muuttuviin oloihin. Tunnistamme katkoskohdat ja kehitämme ratkaisuja, kuten vihersiltoja ja alikulkuja. Ennallistamme myös heikentyneitä luontokohteita, kuten virtavesiä ja niittyjä, poistamme vieraslajeja ja vahvistamme metsien monimuotoisuutta.
Puistot, metsät, niityt ja vedet muodostavat Espoon siniviherrakenteen, jota kehitetään tukemaan sekä luontoa että asukkaiden hyvinvointia. Monimuotoinen luonto auttaa myös sopeutumaan ilmastonmuutokseen, kuten kuumuuteen ja tulviin. Tavoitteena on, että laadukas lähiluonto on kaikkien espoolaisten saavutettavissa.
Toimenpiteitä vuonna 2025–2026:
- Olemme perustaneet uusia luonnonsuojelualueita 4 kpl.
- Espoon yleiskaava 2060 -työssä on tarkasteltu ekologisten yhteyksien periaatteita jatkosuunnittelun tueksi. Lisäksi olemme tarkistaneet ekologisten yhteyksien sijaintia aluekohtaisilla selvityksillä.
- Olemme selvittäneet ennallistamiseen soveltuvia alueita ja laatineet ennallistamissuunnitelmia.
- Vuoden 2026 tammikuussa ja elokuussa Nuottasalmen arvokasta perinnebiotooppia hoidettiin ruovikkoa niittämällä. Kerättyä niitosta on hyödynnetty päiväkodin pihan keinun turva-alustana.
- Päivitimme Espoon perinneympäristöselvityksen ja kartoitimme kasvilajistoa perinnebiotooppikohteilta.
- Friisinmäentiellä vahvistettiin liito-oravien kulkuyhteyksiä. Puita istuttamalla luotiin uusia tulevaisuuden kulkuyhteyksiä ja vahvistettiin olemassa olevia yhteyksiä.
- Laadimme Koulu- ja päiväkotivihreä -selvityksen, jossa selvitettiin koulujen ja päiväkotien viheralueiden käyttöä ja saavutettavuutta. Koulu- ja päiväkotivihreä -selvitys (pdf)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Luontoarvot mukana kaupungin kehittämisessä
Käytämme luontohaittojen lieventämishierarkiaa laajasti suunnittelussa ja toteutuksessa.
Espoon kaupungin kehittämisessä luontoarvot otetaan huomioon jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on sovittaa yhteen kaupungin kasvu ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen siten, että arvokkaat elinympäristöt, lajisto ja ekologiset yhteydet säilyvät. Suunnittelu perustuu ajantasaiseen luontotietoon ja vaikutusten arviointiin, jotta päätöksenteossa voidaan tunnistaa ja huomioida luonnon kannalta keskeiset tekijät. Suunnittelun tueksi kehitämme ja pidämme yllä luontoarvojen luokittelukriteeristöä ja erilaisia viherkerrointyökaluja.
Toimenpiteitä vuonna 2025–2026:
- ARVO-hanke, jossa kehitettiin alueellista viherkerrointa, on saatu päätökseen vuoden 2025 lopussa. Espoossa työkalu otetaan käyttöön vaiheittain. Pilotoinneista saatujen kokemusten avulla tarkennetaan työkalun käytön periaatteita. Hankkeen loppuraportti (pdf)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
- Kiviruukin alueen kehittymisen käsikirjassa tunnistettiin luontoviisauden edistämisen toimenpiteitä ja arvioitiin nettopositiivisuuden saavuttamisen edellytyksiä Biodiversity Metric -työkalun avulla.
- Olemme osallistuneet Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeeseen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jossa selvitetään rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun luontojalanjälkiä ja -kädenjälkiä. Espoossa selvitetään mm. Yleiskaava 2060 -kaavaluonnoksen luontojalanjälki. Hanke on käynnissä.
- Osallistuimme vuonna 2025 päättyneeseen kaupunkimetsien virkistyskäyttötutkimukseen (VIRKKU(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön suunnittelussa ja yhteensovittamisessa.
- Tarkastelu latvuspeittävyyden lisäämisen keinoista Espoon esimerkkikohteissa 2026.
Lisääntyvä tietopohja avuksi
Mukana muutoksessa – kehitämme toimintaa luonnon hyväksi uusimman tiedon ja säädösten pohjalta.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää ajantasaista ja luotettavaa tietoa luonnon tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Myös lainsäädäntö kehittyy ja luonnonsuojeluun ja maankäytön suunnitteluun kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät ja monipuolistuvat. Espoossa kehitämme luontotiedon keräämistä, jotta voimme ymmärtää paremmin esimerkiksi lajien ja luontotyyppien tilannetta sekä kohdistaa suojelutoimia ja maankäyttöä kestävästi.
Luontotietoa saamme kartoituksista ja pitkän aikavälin seurannoista. Näiden avulla arvioimme, ovatko lajit ja elinympäristöt taantuneet, runsastuneet vai pysyneet ennallaan. Tarvitsemme aiempaa tarkempaa ja laaja-alaisempaa tietoa myös mm. vieraslajeista sekä elinympäristöjen rakenteista, kuten lahopuun määrästä tai alueiden kytkeytyneisyydestä. Kerätty tieto auttaa havaitsemaan muutokset ajoissa – ennen kuin luontoarvot heikentyvät peruuttamattomasti.
Luontotiedon hallinta vaatii tiivistä yhteistyötä ja selkeitä yhteisiä käytäntöjä. Parannammekin tietojärjestelmiä ja selvitystiedon hyödyntämistä. Vahvistamme osaamistamme koulutuksen ja tutkimusyhteistyön avulla. Samalla seuraamme aktiivisesti luonnon monimuotoisuuteen liittyvän lainsäädännön kehitystä ja osallistumme sen valmisteluun, jotta Espoon ja muiden kasvavien kaupunkien näkökulma huomioidaan ajoissa.
Toimenpiteitä vuonna 2025–2026:
- Otimme käyttöön luontotietojärjestelmän, jonka avulla luontoselvityksien tieto kootaan yhteen paikkaan.
- Vuonna 2020 aloitetut laajemmat luontotyyppikartoitukset jatkuvat vuonna 2026. Vuonna 2025 luontotietoa saatiin lisää noin tuhannen hehtaarin alueelta.
- Rakennetun ympäristön luontotyyppien (RYTY) kartoitus laadittiin Leppävaaran alueelle 2025. RYTY-selvityksiä on jatkettu vuonna 2026.
- Ekologisen tilan arviointi laadittiin 2025 kolmelle asemakaavakohteelle. Kesällä 2026 vastaava selvitys tehdään yhdessä asemakaavakohteessa.
Yhteistyön vahvistaminen kaupungin organisaatiossa
Lisäämme yhteistyötä ja selkeytämme rooleja monimuotoisuuden edistämisessä.
- Toimiva vuoropuhelu ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta. Kerrytämme tietämystä ja osaamista niin kokeilujen, koulutusten kuin tutkimusyhteistyönkin kautta. Vaihdamme tietoa kaupunkiorganisaation sisällä aktiivisesti ja keskustelemme ajankohtaisista kysymyksistä erilaisissa yhteistyöryhmissä. Samalla kehitämme toimintatapojamme, jotta luontoviisaat ratkaisut voidaan ottaa entistä paremmin huomioon arjen työssä ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. Yhdessä voimme tunnistaa kaupunkiluonnon kannalta tärkeät tavoitteet ja löytää ratkaisuja, jotka tukevat luonnon hyvinvointia osana kaupungin kehittämistä.
Toimenpiteitä vuonna 2025–2026:
- Kaupungin sisäistä osaamista ja yhteistyötä on kehitetty kaupunkiympäristön toimialan lumo-verkoston tilaisuuksissa.
- Alueellisen viherkertoimen yhteiskehittäminen (ARVO-hanke).
- Tutkimushankkeisiin osallistuminen (mm. VIRKKU, Rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun luontojalanjälki).
- Luontoviisas Espoo -työryhmässä koordinoimme Luontoviisas Espoo -tiekartan valmistelua.
Asukkaat, yhteisöt ja yritykset mukaan
Yhdessä luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
Haluamme turvata luonnon monimuotoisuutta yhdessä asukkaiden, yhteisöjen, yritysten ja maanomistajien kanssa. Vastaamme huoleen luonnon säilymisestä viestimällä avoimesti kaupungin toimista ja tarjoamalla espoolaisille tapoja osallistua oman lähiympäristön luonnon hoitoon ja parantamiseen.
Kannustamme asukkaita luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen omilla pihoillaan ja kaupungin yleisillä alueilla. Opastamme muun muassa vieraslajien poistossa ja talkoiden järjestämisessä. Kohtaamme asukkaita Villa Elfvikin luontotalon tapahtumissa, asukastilaisuuksissa ja luontoretkillä.
Tavoitteena on tehdä entistä enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Osana yhteistyömallia selvitämme mahdollisuuksia avustuksiin, jotka kannustaisivat yhdistyksiä parantamaan luonnon tilaa. Laajennamme viestintää niin, että tavoitamme paremmin kaikki kohderyhmät, myös lapset ja nuoret.
Koska suuri osa Espoon maista on muiden kuin kaupungin omistuksessa, kannustamme myös yrityksiä ja maanomistajia toimimaan luonnon hyväksi. Kannustamme rakennusalan toimijoita esimerkiksi säilyttämään puita, kehittämään pihoja ja viherkattoja sekä kokeilemaan uusia, luontoa tukevia ratkaisuja. Tarjoamme neuvontaa rakentajille, viljelijöille ja metsänomistajille sekä edistämme kestävää maankäyttöä yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Toimenpiteitä vuonna 2025–2026:
- Olemme täydentäneet Luontoviisas Espoo –verkkosivustoa ja parantaneet muun muassa luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.
- Kesällä 2026 järjestettiin Espoon luontoviisaat pihat -kilpailu.
- Olemme edistäneet talkoo- ja vapaaehtoistoimintaa. Espoon kaupunki on järjestänyt esimerkiksi vieraslajitorjuntatalkoot Villa Eflvikissä ja Perinnemaisematalkoot Laajalahden luonnonsuojelualueella.
- Innostimme Crowdsorsa-pelillä espoolaisia vieraslajitalkoisiin jo kolmatta vuotta. Vuonna 2025 Espoossa torjuttiin edellä mainittuja vieraslajikasveja yli 118 000 neliömetrin alueelta.
- Järjestimme Luontoviisas Espoo –seminaarin toukokuussa 2025.