Kunnarlan nimistö
Kunnarlan kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Kunnarlan lisäksi Kalmari.
Kunnarlan nimistö
Aurinkoniityntie on katu, joka johtaa Kunnarlantieltä Aurinkoniitty‑nimiselle alueelle. Tiennimi on todennäköisesti asukkaiden antama. Tarkkaa perustelua Aurinkoniityntien nimelle ei tunneta, mutta ilmeisesti nimellä on tavoiteltu positiivisia mielleyhtymiä, ja se on kuvannut ympäristöä ja alueen niittyisyyttä. Vanhassa nimistössä ei ole tiettävästi ollut sellaista niitynnimeä kuin "Aurinkoniitty" tai "Solängen".
Aurinkoniityntien nimi on annettu 1950- tai 60‑luvulla, ja se on ollut opaskartassa vuodesta 1970. Samaa nimiaihetta käytettiin 1970‑luvulla myös Aurinkoniityntiestä haarautuvan Aurinkoniitynkujan nimessä. Alueennimi Aurinkoniitty on muodostettu myöhemmin näiden tiennimien pohjalta.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Kalmari on osa-alue Kunnarlan kaupunginosassa Bodominjärven länsirannalla. Osa-alueen nimi tulee tilannimestä Kalmar ja niitynnimestä Kalmarängen. Tilannimi Kalmar on vuodelta 1907. Alueennimi Kalmar oli käytössä ainakin jo 1950‑luvulla, ja 60‑luvulta lähtien sille on ollut kartoissa myös erillinen suomenkielinen vastine Kalmari.
Alueella on jo paljon aikaisemmin ollut myös Bembölen ja Bodomin jakokuntien rajakallio nimeltä Kalmarsberg. Jakokunnat ovat syntyneet keskiajan lopussa, joten myös useimmat rajapaikkojen nimet ovat tältä ajalta.
Saulo Kepsu esittää kirjassa Kylä‑Espoo, että Bodominjärvellä on muinoin saattanut olla nimi Kalmari (’Kalmajärvi’). Siinä tapauksessa rajakallio Kalmarsberg olisi nimetty järven mukaan. Kalmari on suomalaisperäinen nimi, mikä kertoo siitä, että alueella on ollut vanhaa suomenkielistä asutusta.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Oittaan ja Nuuksion välisessä metsässä kulkee ulkoilureitti, jota pitkin pääsee Bembölestä Pirttimäen ja Solvallan suuntaan. Noin kilometri ennen Sorlampea reitti kulkee laaksossa, jonka pohjalla on vielä erillinen jyrkkätörmäinen puronuoman rotko. Tällä rotkolla on nimi Kulkkurännan (ääntämys: "kulkkurennan").
Nimi on ruotsinkielinen. Loppuosana on sana ”ränna”, joka merkitsee puroa. Ilmeisesti alkuosan ”Kulkku” taustalla on murteellinen suomen sana ”kulkku”.
Voidaan arvella, että rotkolla on ehkä ollut suomenkielinen nimi, josta ei kuitenkaan ole säilynyt tietoa. Nimi Kulkkurännan olisi muodostettu vanhemman suomenkielisen nimen mukaan. Oletettava suomenkielinen nimi on voinut olla kulkku‑loppuinen (tai mahdollisesti myös pelkkä Kulkku). Suomen paikannimistössä on kulkku- ja kurkku‑loppuisia notkonnimiä monilla alueilla, muun muassa Espoon lähiseuduilla Uudellamaalla.
Nimen Kulkkurännan on tallentanut nimikokoelmaan Terho Itkonen. Tiedon tästä nimestä hän sai haastattelemalla syntyperäistä nuuksiolaista Helge Fagerholmia 1966. Fagerholm oli syntynyt 1910‑luvun alussa ja oli hyvä seudun nimistön tuntija. Hän oli ruotsinkielinen, mutta puhui hyvin suomeakin. Itkonen kysyi häneltä erikseen, onko nimellä suomenkielisessä puheessa käytettyä vastinetta, mutta sellaista Fagerholm ei ollut kuullut.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011.
Gunnarsin talo on perustettu ilmeisesti keskiajan loppuvaiheilla, ja sen ympärille on kehittynyt kaksitaloinen kylä. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat Gunnarsby vuodelta 1492, Gunnars vuodelta 1556 ja Gunnarskila vuodelta 1579. Talonnimen taustalla on henkilönnimi Gunnar, jonka kantaja on todennäköisesti ollut kylän ensimmäinen tilallinen. Gunnar‑nimi ja siihen perustuvat asutusnimet ovat yleisiä koko Suomen ruotsalaisalueilla. Suomenkielinen vastine Kunnarla on muotoiltu viime vuosisadan puolivälissä. Kaupunginosaksi Kunnarla – Gunnars tuli vuonna 1982.
Kunnarlaan kuuluu Kalmarin osa-alue sekä muutamia muita pieniä asuinalueita ja Pirttimäen ulkoilualue. Alueen paikannimet perustuvat pitkälti vanhoihin asutus- ja luontonimiin.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Piilopirtintie on katu Kunnarlan kaupunginosassa. Paikalla oli nimetön ajotie ainakin jo 1970‑luvun alussa. Nimi suunniteltiin vuonna 1975, mutta otettiin käyttöön vasta vuonna 1990. ”Piilopirtti” tarkoittaa syrjäiseen tai vaikeasti löydettävään paikkaan rakennettua asumusta. Pirtti‑aihepiiriä on käytetty Piilopirtintien lisäksi muun muassa teidennimissä Savupirtintie, Pihapirtintie ja Pirttirinne. Kunnarlan pirtti‑aiheiset nimet pohjautuvat läheiseen paikannimeen Pirttimäki. Pirttimäki on nykyään alueella olevan ulkoilualueen nimi, mutta sitä ennen nimellä tunnettiin paikalla sijaitseva mäki ja asumus.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Pohjois‑Espoon Kunnarlan tiennimi Savupirtinkuja – Rökpörtesgränden samoin kuin viereisen, vähän pitemmän tien nimi Savupirtintie – Rökpörtesvägen on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1976. Espoon nimitoimikunta laati alueelle tiennimisuunnitelman 1975, kun suuri määrä siihen asti nimettömiä teitä sai osoitenimen.
Nimet pohjautuvat lähistön paikannimeen Pirttimäki – Pirttibacka (mäki; asumus). Niillä tienoilla on käytetty pirtti‑aihepiiriä myös annettaessa mm. nimet Pihapirtintie, Piilopirtintie ja Pirttirinne.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.