Kolmperän nimistö
Kolmperän kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Kolmperän lisäksi Forsbacka.
Kolmperän nimistö
Forsbackan osa-alue Kolmperän kaupunginosassa on saanut nimensä Forsbacka-nimiseltä tilalta. Tila on edelleen olemassa. Tilakeskus eli tilan päärakennus pihapiireineen sijaitsee Forsbackantie 22:ssa. Nimi kertoo talon sijainnista mäellä, kosken vieressä (fors, suom. ’koski’ ja backe, backa, suom. ’mäki’).
Forsbacka oli alkujaan torppa, sitten itsenäinen tila. Maarekisterissä Forsbackan tila muodosti oman rekisterikylänsä, jonka nimi oli samoin Forsbacka. Maanmittauslaitos antoi 1965 rekisterikylälle erillisen suomenkielisen nimen Koskenmäki. Tilan nimenä on ollut koko ajan pelkkä Forsbacka.
Espoon opaskartassa Forsbacka oli vuosina 1970–1976 tilannimenä. Tämän jälkeen vuosina 1980–2000 kartassa oli tilannimen sijaan laajempaa aluetta tarkoittava nimi muodossa Koskenmäki – Forsbacka rekisterikylän mukaan. Koska Forsbacka-nimi oli kuitenkin yleisesti tunnettu ja myös suomenkielisten käytössä, jätettiin käännösvastine pois alueennimikäytöstä vuosituhannen vaihteessa. Vuodesta 2002 lähtien Espoon opaskartasta on löytynyt osa-alueennimi Forsbacka sekä tilannimi Forsbacka.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Jersinmäki on maantäyttöalue Kulmakorven eteläpäässä. Nimellä ei ole erillistä ruotsinkielistä vastinetta. Täyttöalue on saanut nimensä Jersinmäki‑nimiseltä tilalta, joka lohkottiin ja merkittiin kiinteistörekisteriin vuonna 1974. Tilan omistajalla on yhtiö nimeltä Jersanmäki oy, ja luultavasti tästä johtuen sekä tilan että täyttöalueen nimet ovat olleet käytössä vaihdellen muodoissa Jersinmäki ~ Jersanmäki. Oikea muoto tilannimelle ja täyttöalueelle on kuitenkin i:llinen muoto Jersinmäki.
Täyttöalueennimi on ollut käytössä vuodesta 2002.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Kakarlampi on pieni, pyöreähkö metsälampi Kulmakorven ja Turunväylän välillä Kolmperän kaupunginosan alueella. Lammen nimeen sisältyy sana ”kakari”, joka voi merkitä kaakkuria tai kuikkaa.
Kakari‑sana tunnetaan etelä- ja kaakkoishämäläisellä murrealueella, ja tälle alueelle myös keskittyvät maamme Kakari‑alkuiset paikannimet. Muualta Suomesta tavattavien Kakari‑alkuisten nimien on katsottu todistavan hämäläisen vaikutuksen ulottumista kyseisille seuduille.
Espoon Kakarlammen nimessä ”kakari” merkitsee ilmeisesti kaakkuria, sillä kaakkuri pesii pienten metsälampien hetteikköisillä rannoilla, kun taas kuikka viihtyy isommissa ja kirkkaissa vesissä.
Kakarlammen nimellä ei ole erillistä ruotsinkielistä vastinetta.
Teksti: Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013.
Nimen Kolmperä taustalla on alkuaan suomenkielinen järvennimi Kolm(i)perse, joka on tarkoittanut järveä, jossa on kolme perää eli lahtea. Vuoden 1750 kartassa järven nimenä oli jo ruotsinkielinen Kolmperse Träsk, joka lyhentyi pian muotoon Kolmpers Träsk. 1900‑luvulla suomenkielinen vastine sai sievistetyn muodon Kolmperä, ja vuosisadan puolivälissä nimipari Kolmperä – Kolmpers vahvistui myös kartoille sekä järven että sitä ympäröivän alueen nimeksi. Kaupunginosa Kolmperästä tuli vuonna 1982. Espoossa on myös toinen Kolmperä‑niminen järvi Nuuksiossa, mutta muuten nimen levikki maassamme on suppea.
Kolmperän ainoa osa-alue Ämmässuon irroittauduttua omaksi kaupunginosakseen on Forsbacka, ja muutenkin virallista nimistöä on alueella niukasti. Olemassa olevat nimet perustuvat alueen perinnäiseen asutus- ja luontonimistöön.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Kulmakorpi – Vinkelkärr on osa-alue Kolmperän kaupunginosan keskivaiheilla, Kakarlammen länsipuolella. Osa-alueennimi tulee paikalla sijainneen suon nimestä Vinkelkärr. Ruotsinkielisen vinkel‑sanan merkitys on suomeksi ’kulma’ ja ”kärr” on ’suo, korpi’. Vinkelkärr on todennäköisesti saanut nimensä kallioisessa metsämaastossa mutkittelevan suon muodon mukaan.
Osa-alueennimi on otettu käyttöön vuonna 1985. Alueella sijaitsee samalla Kulmakorpi – Vinkelkärr ‑nimellä tunnettu täyttöalue.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Nupurin Alppitie – Nupurböle Alpväg oli Espoon opaskartassa 1970 nimeltään Rinnetie ja vuodesta 1972 Alppitie. Nimet Rinnetie ja Alppitie perustuivat maaston vaihtelevuuteen. Katu kiertää jyrkkää kalliokohoumaa
Gumbölen ja Veikkolan välisen moottoritieosuuden rakentaminen katkaisi 1960‑luvun lopulla Rinnetien niin, että sen eteläosalle oli annettava oma nimi. Nimeksi tuli Alppitie (opaskartta 1972–73), Alppitie – Alpvägen (opaskartassa vuodesta 1975).
Koska Alppiteitä samoin kuin Rinneteitä on muuallakin, nimi täydennettiin 1995 muotoon Nupurin Alppitie. Paikka mielletään kuuluvaksi Nupurin asuinalueeseen.
Nupurin Alppitie on heti Turunväylän eteläpuolella. Koska Nupurin kaupunginosan eteläraja on sijoitettu kulkemaan Turunväylän mukaisesti, katu sijaitsee Nupurin hallinnollisen kaupunginosan ulkopuolella. Liikenteellisesti ja historiallisesti ja myös yleisessä alueiden hahmotuksessa paikka on kuitenkin selvästi Nupuria.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2015.
Kolmperän alueelle Ämmässuontien itäpuolelle on suunniteltu moottoriurheiluun ja erityisesti motocrossiin liittyviä kaavanimiä kuten Puomipaikka, Ajolinja ja Letkatie. Aihepiirin valinta perustuu siihen, että paikalla on toiminut 1970‑luvun lopulta asti Kolmperän motocrossrata. Myös etelämpänä Kulmakorvessa on moottorirata-aluetta. Puomipaikka – Grindplatsen on pienehkö puisto Ämmässuontien alkupäässä tien itäpuolella. Sana "puomipaikka" (grindplats) liittyy motocrosskilpailun lähtöjärjestykseen. Nimi on suunniteltu vuonna 2013 ja vahvistettu asemakaavassa vuonna 2017.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Ämmässuon ekoteollisuuskeskukselle johtaa Nupurintiestä haarautuva Ämmässuontie. Ämmässuontiestä haarautuva Kolmperän motocrossrataa reunustava katu on nimeltään Ämmässuonkuja – Käringmossgränden. Ämmässuonkujan nimi on liitynnäinen eli se on muodostettu alueennimen Ämmässuo pohjalta. Alueennimi Ämmässuo – Käringmossen taas on saatu vanhasta suonnimestä Käringmossen.
Ämmässuonkujan nimi suunniteltiin vuonna 1991 ja otettiin käyttöön vuonna 1992, jolloin Ämmässuo oli Kolmperän kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Omaksi kaupunginosakseen Ämmässuo erotettiin vuonna 2008, mutta rajanvedossa Ämmässuonkuja jäi Kolmperän kaupunginosan puolelle.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.