Valtuustoaloite Tvijälpin luonnonsuojelualueen perustamisesta

Valtuustoaloite Tvijälpin luonnonsuojelualueen perustamisesta Noin 16 hehtaaarin kokoinen Tvijälpin saari Westendin edustalla on säilynyt lähes luonnontilaisena. Tvijälpissä on voimassa suunnitteluvaraus, jolla tavoitellaan saaren voimallista rakentamista siltoineen, teineen ja asuinrakennuksineen. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa saaren rakentamista ei esitetä johtuen mm. Tvijälpin huomattavista luontoarvoista.

Rannoiltaan lähes kokonaan rakentamaton Tvijälp täyttää Uudellamaalla maakunnallisesti arvokkaan saaren kriteerit, ja se on myös espoolaisittain harvinaisuus: miltei kokonaan rakentamiselta ja virkistyspaineelta säästynyt, luontoarvoiltaan monipuolinen saari. Tvijälp täyttää lisäksi useita LAKU-kriteereitä (Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle), joilla määritellään luonnonympäristöjen maakunnallista arvoa.

Saaren keskiosista löytyy miltei luonnontilaista sekametsää, jossa on runsaasti lahopuuta. Saaressa on vanhoja kilpikaarnamäntyjä sekä keloja. Saaren eteläosan kalliometsä ja rantakalliot ovat maisemallisesti komeita.

Tvijälp ja sen länsipuolella sijaitseva lintuluoto muodostavat yhdessä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen.

Tvijälpin pesimälinnusto on Espoon mittakaavassa merkittävä. Saarella pesii ainakin 15 uhanalaista, silmälläpidettävää ja EU:n lintudirektiivissä mainittua lajia, esimerkiksi erittäin uhanalaiset (EN) haahka ja tukkasotka. Metsälajeista saaren pesimälajeihin kuuluvat mm. vanhan arvometsän ilmentäjät uuttukyyhky, peukaloinen, kultarinta, mustapääkerttu, sirittäjä, puukiipijä ja nokkavarpunen.

Tvijälpin länsipuolisella luodolla on vaarantuneeksi luokiteltavan (VU) naurulokin pesimäyhdyskunta, jossa pesii myös kala- ja lapintiiroja. Lapintiiroja pesii lisäksi Tvijälpin rannoilla. Molemmat tiiralajit kuuluvat EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin, joiden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Espoon kaupungin teettämän Tvijälpin luontoselvityksen mukaan saaren ”osittainen rakentaminen vaikuttaisi vääjäämättä koko saaren luontoarvoja heikentävästi, koska luonnonympäristöjen muodostama kokonaisuus pienenisi useille lajeille liian pieneksi ja häiriöiden määrä olisi liiallinen".

Luontoselvityksessä suositellaan Tvijälpin suojelemista. Tvijälpin luontoarvot on helppo turvata: riittää, että saari suojellaan, eikä sinne ei ohjata ylimääräistä virkistyspainetta.

Tvijälpin suojelemiselle on paljon hyviä perusteita, mutta sen rakentamiselle niitä ei ole. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo päättää perustaa Tvijälpin ja sen länsipuolisen lintuluodon luonnonsuojelualueeksi.

Espoossa 23.3.2026 
Risto Nevanlinna ja Tiina Elo

Kurronen Sanna

Hukari Hanna

Elo Tiina

Rodriguez Elina

Karimäki Johanna

Kajava Henna

Ahonen Emmi

Partanen Henna

Nieminen Pinja

Hopsu Inka

Sielo Susanna

Keisteri-Sipilä Elli

Cederlöf Karin

Seppälä Peppi

Peltoniemi Noora

Saarentaus Elina

Nurminen Minna

Taussi Liina

Mattsson Fanni

Löyttyniemi Meri

Miettinen Anja

Kauste Mika