Valtuustoaloite tervapääskyjen pesäpaikkojen turvaamisesta kaavoituksessa

On kesä, taivaalla kaartelee sirppisiipisiä tervapääskyjä ja kuulet niiden hennon kirkunan. Valitettavasti tämä näky ja äänimaisema on käymässä harvinaisemmaksi. Tervapääskyjen määrä Suomessa on vähentynyt huolestuttavasti jo kauan. 

BirdLife Suomen mukaan Suomessa on nyt 60 prosenttia vähemmän tervapääskyjä kuin 1980-luvulla. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana lajin pesimäkanta on edelleen pienentynyt 25 prosenttia, ja tämän vuoksi tervapääsky on luokiteltu uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa erittäin uhanalaiseksi. Luokitus tarkoittaa, että tervapääskyllä on erittäin suuri uhka hävitä Suomen luonnosta lähitulevaisuudessa. 

Tervapääsky on alkujaan erämaalintu, joka pesii nykyään ensisijaisesti kaupunkiympäristössä, kerrostalojen kattorakenteissa, mutta myös varta vasten tehdyissä tekopesissä. 

Tervapääskyjen vähenemiseen on herätty esimerkiksi Skotlannissa, jossa tervapääskyjen pönttöjen tai erityisesti tervapääskylle suunniteltujen pesätiilien asentaminen uusiin rakennuksiin on kirjattu lakiin riittävien pesimäpaikkojen turvaamiseksi. 

Tervapääskyjen pesimäkannan vähenemiselle lienee useita syitä, joista pesäpaikkojen puute on yksi. Siihen on myös hyvin helppoa vaikuttaa paikallisesti varmistamalla, että asemakaavoituksessa edellytettäisiin uusiin rakennuksiin, etenkin kerrostaloihin ja toimistorakennuksiin, asetettavia tekopesiä. 

Näin on toimittu Otaniemen Kivikairan asemakaavassa, jossa jouduttiin poikkeusluvalla hävittämään tervapääskyjen pesät purettavasta rakennuksesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti lisätä kaava-alueella säilyvään rakennukseen korvaavat pesät ja ne myös suojeltiin asemakaavassa. 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo selvittää mahdollisuutta huomioida erittäin uhanalaiset tervapääskyt asemakaavoituksessa siten, että uusien asemakaavojen kaavamääräyksissä osoitettaisiin mahdollisimman usein tekopesiä tervapääskyille. 

Olarissa 8.6.2026, Risto Nevanlinna

Vehmanen Emma-Stina

Hokkanen Ari-Pekka

Ahonen Emmi

Sielo Susanna

Saita Maria

Värmälä Johanna

Karimäki Johanna

Laakso Ville

Kerola Hannele

Koski Jenni

Markkula Markku

Erämaja Elias

Mäkäräinen Karoliina

Hukari Hanna

Keisteri-Sipilä Elli

Elo Tiina

Kauste Mika

Valkeapää Terhi

Nores Mia

Partanen Henna

Hopsu Inka

Mattsson Fanni

Kajava Henna

Järvenpää Kaarina

af Hällström Nina

Cederlöf Karin

Juuti Sini

Nieminen Pinja

Stenholm Elena

Salovaara Taru

Rodriguez Elina

Saarentaus Elina

Tiitinen Helena

Hagerlund Tony

Hyrkkö Saara

Hertell Sirpa

Nurminen Minna

Puntila Päivi

Laine Aino

Morbin Petra