Valtuustoaloite metsästyksen kieltämiseksi Espoon uloimmilla merialueilla uhanalaisten vesilintujen ja hylkeiden suojelemiseksi

Helsingin sanomat uutisoi 10.8.2026 harmaahylkeiden kuuttien viihdemetsästyksestä jopa vesijeteillä Helsingin ulkoluodoilla. Kuutteja on ammuttu kuoliaaksi ja jätetty ruhoja luodoille tai mereen. Kaikista tapetuista eläimistä ei ole edes otettu kiintiömetsästyksen edellyttämiä näytteitä. Kyse on viihdetappamisesta vailla mitään järjellistä perustetta. 

Helsingin kaupunginvaltuusto on valtuustoaloitteen pohjalta viime vuoden marraskuussa linjannut kannakseen, että uhanalaisten vesilintujen (etenkin alli ja haahka) metsästys ulkoluodoilla tulisi lopettaa ja harmaahylkeen metsästystä rajoittaa sen pitkänä metsästysaikana (16.4.–31.12.) vesilinnuille niiden Helsingin edustan tärkeimmällä ruokailu- ja lepäilyalueella läpi muuttokausien ja pesimäajan aiheuttaman häiriön takia. 

Koska luodot ja ympäröivän vesialueen omistaa valtio, edellyttää metsästyksen rajoittaminen valtion päätöksiä. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Metsähallitus ovat luokitelleet myös Espoon merialueelle ulottuvan alueen vedenalaisen luontonsa puolesta paikallisesti arvokkaaksi meriluontoalueeksi (ns. PEMMA-alue), mutta se on tärkeä myös merilinnuille ja hylkeille. Alueella ruokailee loppusyksystä kevääseen suuria alliparvia (jopa 25 000) ja alueella olevat luodot ovat tärkeitä lepäilypaikkoja harmaahylkeille karvanvaihtoaikaan. Ne myös poikivat keväisin luodoille.

Haahka luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Alli on maailmanlaajuisesti uhanalainen ja lajin Itämerellä talvehtiva kanta on vähentynyt 72 % vuosien 1988–1993 4,3 miljoonasta yksilöstä vuosien 2013–2018 enää 1,2 miljoonaan yksilöön. Haahkakoiraiden kesämetsästyksen (1.–15.6.) keskeinen ongelma on lajin uhanalaisuuden lisäksi se, että metsästäminen häiritsee saariston muuta pesimälinnustoa. Myös harmaahylkeen metsästäminen (16.4.–31.12.) aiheuttaa tarpeetonta häiriötä pesivälle ja talvehtivalle linnustolle. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa on todennut, että ympärivuotinen metsästyskielto Halliluodon–Uppoluodon alueelle (matalikko jatkuu Espoon puolelle) on äärimmäisen tärkeä. 

Rajoituksia voidaan perustella myös sillä, ettei harmaahylkeen metsästykselle ole Espoon merialueilla kaupallisen kalastuksen näkökulmasta taloudellisia perusteita ja että asukkailla on kasvava kiinnostus merinisäkkäiden havaitsemiseen ja kohtaamiseen luonnossa. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa vuonna 2024 valmistuneessa Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassaan, että ihmiset ensisijaisesti haluavat nähdä hylkeitä ja että se on kansalaisselvityksen mukaan suomalaisille pääasiassa iloinen kokemus. 

Suomen lainsäädäntö sallii nykyisellään monien uhanalaisten lajien metsästämisen, mikä on kestämätöntä keskellä globaalisti etenevää luontokatoa ja ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Kunnat voivat kuitenkin omilla toimillaan ja päätöksillään edistää kansallista lainsäädäntöä kunnianhimoisempaa luonnonsuojelua. Olisi arvokasta, että Espoo ja Helsinki yhdistäisivät mereisinä kaupunkeina voimansa ja näyttäisivät esimerkkiä meriluonnon suojelussa. 

Yllä olevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo linjaa kannakseen, että metsästys tulisi kieltää Espoon ulkosaaristossa ja edistää asiaa aktiivisesti valtion suuntaan yhdessä Helsingin kanssa. 

Espoossa 24.8.2026 Tiina Elo

Värmälä Johanna

Hyrkkö Saara

Nevanlinna Risto

Kerola Hannele

Partanen Henna

Kajava Henna

Seppälä Peppi

Hukari Hanna

Kauste Mika

Nieminen Pinja

Valkeapää Terhi

Saita Maria

Peltoniemi Noora

Nurminen Minna

Löyttyniemi Meri

Ahonen Emmi

Keisteri-Sipilä Elli

Sielo Susanna

Karimäki Johanna

Salovaara Taru

Saarentaus Elina

Rodriguez Elina

Miettinen Anja

Kokko Elina

Hopsu Inka

Cederlöf Karin

Marttila Helena

Puntila Päivi