Valtuustoaloite maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamisesta työelämälähtöisellä kielikoulutuksella

Espoossa nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on kasvanut viimeisen vuoden aikana lähes 20%. Erityisen huolestuttavaa on, että maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus kaikista työttömistä nuorista on noussut lähes puoleen. Kielitaidon ja työelämätaitojen puute on yhdistelmä, joka on yhä useammin nuoren työllistymisen este.

Monilla nuorilla maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on halu ja potentiaali päästä työelämään, mutta käytännön työelämälähtöinen kielitaito puuttuu. Kotoutumiskoulutus tarjoaa hyvän perusvalmiuden, mutta se ei yksin riitä vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Moni työnantaja on ilmoittanut olevansa valmis palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia nuoria, jos he saisivat tukea juuri ammatilliseen kieleen ja työpaikkakohtaiseen viestintään.

Juuri hyväksytyn Espoo-tarinan yhtenä tavoitteena on vaikuttavat työllisyyspalvelut ja niiden kohdentaminen niitä eniten tarvitseville. Erityisinä tavoitteina mainitaan tavoite kaupunkien alhaisimmasta nuorisotyöttömyydestä sekä maahanmuuttajien työttömyyden lasku siten, että ero kotimaankielisiin pienenee.

Väestön monimuotoistuminen edellyttää Espoolta entistä aktiivisempaa otetta kielikoulutuksen ja työllisyyspalveluiden yhdistämiseen. Kielitaidon kehittäminen ei ole vain kotoutumisen kysymys, vaan myös sosiaalisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edellytys. Jos nuori jää kielimuurin taakse, hän jää usein myös koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kielitaidon puute näkyy Espoossa jo peruskoulun ala-asteilta alkaen. Opettajien ja nuorisotyöntekijöiden kokemusten mukaan monien maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taito ei kehity riittävän nopeasti, mikä vaikeuttaa myöhempää koulutus- ja työllistymispolkua. Varhainen tuki on tässä ratkaisevaa: mitä aikaisemmin kielellistä valmiutta vahvistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on selviytyä jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Kun nuori saa mahdollisuuden oppia kielen, hän saa mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja rakentaa elämäänsä Espoossa omalla työllään ja osaamisellaan.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

1. Espoon kaupunki laajentaa kielikoulutustarjontaansa työttömille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Kielikoulutuksen tulisi olla mahdollisimman kohdennettua ja työelämälähtöistä ja siksi koulutus tulisi toteuttaa työllisyys- ja kotoutumispalvelun yhteistyönä. Myös yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kanssa tulisi lisätä. Koulutukset voisivat olla täsmäkoulutuksia, joissa yhdistetään työelämän yleinen kielitaito ja alakohtainen ammattisanasto, esim. työharjoittelun tai oppisopimuksen yhteydessä. Tulisi pohtia myös mahdollisuutta perustaa oma osaamiskeskus erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille. Tavoitteena on, että nuori saavuttaa suomen kielen tason, jolla hän pystyy toimimaan omalla alallaan sujuvasti ja työllistymään pysyvämmin.
2. Espoossa käynnistetään selvitys, jossa kartoitetaan miten maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielitaidon kehitystä voidaan vahvistaa varhaiskasvatuksesta lähtien ja millaisia lisäresursseja ja toimintamalleja tarvitaan peruskouluihin ja nuorisotyöhön, jotta kielellinen tuki olisi jatkuvaa ja yksilöllistä varhaiskasvatuksesta nuoruuteen asti.

Espoossa 17.11.2025 Anja Miettinen

Seppälä Peppi

Puntila Päivi

Värmälä Johanna

Karimäki Johanna

Laine Aino

Nevanlinna Risto

Peltoniemi Noora

Järvenpää Kaarina

Ali Habiba

Hukari Hanna

Ahonen Emmi

Immonen Ella

Saita Maria

Mäkäräinen Karoliina

Salovaara Taru

Nurminen Minna

Tiitinen Helena

Saarentaus Elina

Rodriguez Elina

Aaltonen Juri

Kokko Elina

Alaviiri Kaisa

Valkeapää Terhi

Nieminen Pinja

Keisteri-Sipilä Elli

Gästrin Eva-Lena

Elo Tiina

Sielo Susanna

Kauste Mika

Rönni-Sällinen Annika

Partanen Henna

Lievonen Mikko

Cederlöf Karin

Gestrin Christina