Valtuustoaloite kansainvälisyyssetelin käyttöönoton selvittämisestä Espoossa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllisyyden edistämiseksi

Espoo on kansainvälinen ja kasvava korkeakoulukaupunki, jossa opiskelee vuosittain suuri määrä kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita. Tilastokeskuksen (2022) mukaan isoista kunnista vieraskielisten osuus yliopisto-opiskelijoista on korkein juuri Espoossa, nimittäin 22 prosenttia. Tämä kertoo Espoon vahvasta kansainvälisestä vetovoimasta, mutta samalla meillä on vastuusta varmistaa, että nämä opiskelijat voivat myös kiinnittyä alueelle opintojen aikana ja niiden jälkeen.

Moni kansainvälinen opiskelija haluaisi jäädä valmistumisen jälkeen asumaan ja työskentelemään Espooseen, mutta työllistymisen kynnys on usein korkea, erityisesti ilman aiempaa suomalaisen työelämän kokemusta. Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liiton “Millä hinnalla?” (2025) -tutkimus tuo selkeästi esiin kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamat haasteet työllistymisessä. Suurimmiksi esteiksi työllistymisessä nähtiin kielitaitovaatimukset, kova kilpailu työmarkkinoilla ja työpaikkojen vähäisyys. Työllistymistä edistäviksi tekijöiksi taas nousivat suomen tai ruotsin kielen opettelu sekä englannin kielen laajempi hyväksyminen työpaikkakulttuurissa.

Tutkimus osoittaa myös, että työllisyys on keskeinen tekijä siinä, jäävätkö kansainväliset opiskelijat Suomeen valmistumisen jälkeen. Vaikka turvallisuus, kansainvälinen ilmapiiri ja yhteiskunnan toimivuus puoltavat jäämistä, työllistymisen vaikeus on yksi merkittävimmistä Suomeen jäämistä heikentävistä tekijöistä.Tämä tutkimustieto vahvistaa, että opiskelijoiden työllistymistä ja integroitumista on tuettava jo opintojen aikana. Espoon kannattaa tarttua toimeen konkreettisilla keinoilla, jotta opiskelijat eivät ainoastaan opiskele täällä, vaan myös jäävät rakentamaan elämäänsä ja uraansa Espooseen. Kaupungilla on tärkeä rooli opiskelijoiden juurtumisen tukemisessa ja kansainvälisten osaajien pitovoiman vahvistamisessa. Työllistymistä ja työelämäyhteyksiä voidaan tukea jo opintojen aikana. Yksi konkreettinen keino tähän voisi olla kansainvälisyysseteli, jota esimerkiksi Lappeenrannan sekä Helsingin kaupunki ovat ottaneet käyttöön.

Kansainvälisyysseteli toimii palvelusetelin tavoin ja sen tavoitteena on edistää kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä tukemalla yrityksiä, jotka tarjoavat opiskelijoille harjoittelu- tai työmahdollisuuksia. Samalla se auttaa opiskelijoita saamaan ensimmäisiä kontakteja suomalaiseen työelämään ja rakentamaan omaa ammatillista verkostoaan jo opintojen aikana.

Tämä tukee Espoon strategia tavoitteita vahvana osaamisen, innovaation ja kansainvälisyyden keskuksena sekä tukee kaupungin elinvoimaa pitkällä aikavälillä. Työ- ja opiskeluperusteinen maahanmuutto sekä osaajien pysyvyys ovat keskeisiä Espoon ja koko pääkaupunkiseudun tulevaisuuden kilpailukykyä vahvistavia tekijöitä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoossa selvitetään kansainvälisyyssetelin käyttöönottoa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi.

Maria Saita, Espoossa 20.10.2025

Karimäki Johanna

Ahonen Emmi

Hukari Hanna

Keisteri-Sipilä Elli

Immonen Ella

Manneh Petra

Ali Habiba

Seppälä Peppi

Mattsson Fanni

Värmälä Johanna

Nevanlinna Risto

Löyttyniemi Meri

Puntila Päivi

Miettinen Anja

Partanen Henna

Salovaara Taru

Nurminen Minna

Sielo Susanna

Nieminen Pinja

Saarentaus Elina

Elo Tiina

Limnéll Jarno

Juuti Sini

Järvenpää Kaarina

Rodriguez Elina

Kauste Mika