Elinkeino- ja työllisyyspoliittiset painopisteet

Espoo-tarina: Kaikkien työikäisten ja -kuntoisten espoolaisten mukanaolo työelämässä varmistaa edellytykset sille, että kaupunkilaisemme voivat hyvin ja kaupungin talous saadaan tasapainoon.

Työmarkkinoiden kohtaannolla tarkoitetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuutta. Metropolialueen työnantajilla on pulaa erityisesti sosiaali- ja terveys-, kasvatus- ja palvelualan sekä tekniikan, kaupan, hallinnon, oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen osaajista. Espoolaisyrityksistä 48 % on yrittänyt, muttei ole löytänyt sopivia osaajia, samalla kun 9 % työikäisistä espoolaisista on työttömiä.

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyritykset (2022) näkevät keinoina osaavan työvoiman turvaamiseen koulutuksen ja tutkintojen kehittämistoimet, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämisen, työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamisen, toimet Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymiseksi ja työhön perustuvan maahanmuuton lisäämisen. Kohtaannon parantaminen edellyttää myös esimerkiksi läpinäkyvää tietopohjaa työmarkkinoista sekä työnvälitysteknologian kehittämistä.

1. Määrittelemme yhteiset työllisyyteen johtavat tavoitteet ja ratkaisut koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien kanssa

   Espoolaisyrityksistä 48 % on yrittänyt palkata osaajia sopivia löytämättä, samalla kun 9 % työikäisistä on työttömiä. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistamalla vastaamme paremmin työmarkkinoiden muutoksista johtuviin osaamistarpeisiin (osaajapula ja kohtaantohaasteet työllistymisessä).​

   Espoo-tarina: Varmistamme yritysten osaavan työvoiman saannin panostamalla etenkin työnhakijoiden osaamisen lisäämiseen.

2. Muotoilemme työnantajalle tarjottavat työllisyyttä edistävät palvelut asiakaslähtöisiksi, helposti saavutettaviksi ja vaikuttaviksi ratkaisuiksi

   Työllistämisen kynnys madaltuu, kun palvelut ovat helposti käyttöön otettavissa ja saatavilla yhdeltä luukulta. Ylläpidämme korkeaa työllisyyttä ennakoimalla yritysten kanssa heidän tulevia rekrytointitarpeita ja ”piilossa olevia työpaikkoja”.

   Espoo-tarina: Työllisyyttä edistämme asiakas- ja yrityslähtöisesti kohdennetuilla palveluilla. TE-palveluiden rakenneuudistuksen toimeenpanolla varmistamme, että Espoo tarjoaa Suomen parhaat palvelut niin työnhakijoille kuin työnantajillekin.

3. Rakennamme työnantajien kanssa yhteistyössä vaikuttavia ja kestäviä työllistymisen polkuja erityisesti vieraskieliset asukkaat huomioiden

   Yritykset ovat esittäneet huolekseen työvoimapulan. Samaan aikaan Espoossa 9 % työikäistä ja 20 % työikäisistä vieraskielisistä on työttömiä.

   Espoo-tarina: Elinvoimaisuudesta, työvoiman saatavuudesta ja sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan mm. kohentamalla maahanmuuttajien kotoutumista ja nopeuttamalla työllistymistä. Espoo on Suomen paras kotouttaja.

4. Edistämme nuorten pääsyä työmarkkinoille ohjaamomaisen toiminnan, koulutuksen ja työnantajayhteistyön avulla

   Koronan jäljiltä nuorisotyöttömyys on kasvanut, ja on huomattavaa erityisesti vieraskielisten kohdalla. Nuorille suunnattu monialainen matalan kynnyksen palvelu helpottaa nuorten ohjautumista työllistymistä edistäviin palveluihin ja tarvittaessa tuetusti työelämään.

   Espoo-tarina: Kaupungin erityinen tavoite on nuorisotyöttömyyden nopea alentaminen. Kehitämme nuorten polkua opinnoista työelämään ja varmistamme, että nuortemme työllisyys on maan parhaalla tasolla.

5. Vahvistamme työnantajien edellytyksiä ja motivaatiota rekrytoida vieraskielisiä ja täsmätyökykyisiä työnhakijoita

   Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset työnantajat palkkaavat mieluummin suomalaisen kuin ulkomaalaisen työnhakijan, eikä täsmätyökykyisten työnhakijoiden potentiaalia tunnisteta. Toimenpiteellä pystytään paremmin vastaamaan työmarkkinoiden muutoksista johtuviin tarpeisiin (osaajapula, kohtaantohaasteet työn ja työmarkkinoiden murroksessa). 

   Espoo-tarina: Kaikkien työikäisten ja -kuntoisten espoolaisten mukanaolo työelämässä varmistaa edellytykset sille, että kaupunkilaisemme voivat hyvin ja kaupungin talous saadaan tasapainoon.

Espoo-tarina: Yritysmyönteinen Espoo on hyvä paikka elää, uudistua, yrittää ja tehdä työtä. 

Espoo kuuluu Suomen nopeimmin kasvaviin kuntiin. Kasvavan ja moninaistuvan kaupungin asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin vastaaminen edellyttää kestävää taloutta. Kestävän talouskehityksen ratkaisevia tekijöitä ovat työllisyys ja vahvat yritykset. Yritysten kestävän liiketoiminnan ja korkean työllisyyden tuottamilla verotuloilla luodaan palveluja ja elinvoimaa.

Kaupunki kehittyy yritysten ja työnantajien elinvoimaisena toimintaympäristönä kun kaupungin toimialat, tulosyksiköt, konserniyhtiöt, kumppanit ja verkostot tuntevat yritysten ja työnantajien tarpeet sekä tekevät hyvää yhteistyötä niiden eteen.

Elinvoimaansa panostava kaupunki tarjoaa asiakaslähtöisiä yritys- ja työnantajapalveluja, tietoa ja alustoja liiketoiminnan kehittämiseen ja toimivia olosuhteita kestävälle liiketoiminnalle. Kaupunki muokkaa palvelunsa yritysten ja työnantajien yhä moninaisemmille osaajille sopivaksi ja mahdollistaa sujuvan työssä käymisen ja yrittämisen

1. Kehitämme palveluja ja viestimme niistä kansainvälisten osaajaperheiden ja osaajien tarpeisiin vastaten

   Kansainvälisten osaajien halukkuuteen asettautua Espooseen vaikuttaa myös työn ulkopuolinen elämä: esimerkiksi vapaa-ajan palvelut ja harrastusmahdollisuudet, kaupunkiympäristö ja -kulttuuri sekä varhaiskasvatus ja opetus – myös englanniksi. Tietoa kaupungista ja sen eri mahdollisuuksista on tarjottava riittävästi, ymmärrettävästi ja kulttuurisensitiivisesti.

   Espoo-tarina: Espoo tarjoaa huippuosaajille ja heidän perheilleen parhaan paikan asua. Espoo on Pohjoismaiden paras paikka expat-työntekijöille. Espoossa on riittävästi englanninkielisiä varhaiskasvatus- ja koulupaikkoja. Espoon kolmas palvelukieli on englanti.

2. Edistämme työmarkkinoiden toimivuutta varmistamalla laadukkaiden varhaiskasvatuspalvelujen saatavuuden

   Nykyinen henkilöstön saatavuudesta johtuva palveluvaje varhaiskasvatuksessa haastaa työikäisten huoltajien työssäkäyntiä ja työelämän toimivuutta. Toimiva varhaiskasvatus luo edellytykset työn ja perheen yhteensovittamiselle, ja varhaiskasvatukseen osallistuminen antaa hyvän alun lapsen kasvun ja oppimisen polulle.

   Espoo-tarina: Espoo on oppimisen ja sivistyksen kärkikaupunki. Turvaamme opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja nostamme varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.

3. Tarjoamme kysynnän mukaisesti yrityksille ja kaupunkiorganisaatiolle liiketoiminnassa ja sen ennakoinnissa hyödynnettävää alue-, tila- ja muuta tietoa

   Kaupungilla on hallussaan yrityksiä kiinnostavaa tietoa, jolla voi olla merkitystä yrityksen liiketoiminnan tai sijoittumisen kannalta.​ Kaupunkikehitykseen liittyvien päätösten tekeminen vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä elinkeinoelämän kehityksestä. Yrityksiin liittyvä tieto syntyy eri lähteistä ja on nykyään hajallaan. 

   Espoo-tarina: Digitalisaatiota hyödyntäen lisäämme toimintamme avoimuutta, kehitämme uusia alustamaisia ratkaisuja ja nopeutamme palveluprosesseja.

4. Hyödynnämme kumppanuuksia vastataksemme yritysten tilatarpeisiin

   Soveltuvien tilojen puute on merkittävä pullonkaula erilaisten toimijoiden sijoittumiselle ja kasvulle. Työskentelemällä yhdessä markkinatoimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa voimme luoda uusia toimintamalleja joustavalle tilankäytölle.

   Espoo-tarina: Espoo tuottaa palveluja koko espoolaisen yhteisön voimin. Espoo profiloituu Pohjoismaiden parhaana startup-yrittäjyyden ja kasvuyritysten sijaintikaupunkina, jota tukemaan kehitämme kasvuyritys-kampuksen yhdessä kumppaneiden kanssa.

5. Luomme mallin jatkuvalle vuoropuhelulle yritysasiakkaidemme kanssa ja edistämme kestäviä hankintoja

   Yritykset on tärkeä asiakas kaupungille, minkä pitää näkyä koko kaupungin asenteissa ja toiminnassa.​ Meidän on tärkeää tuntea asiakkaamme hyvin ja kohdistaa resurssimme oikein.​ Kaupungin hankinnoilla on merkittävä rooli elinkeinoelämän kehityksessä.​ Yritysten tuote- ja palvelukehityksen tuominen hankintoihin vaatii vuoropuhelua hankintaprosessien ulkopuolella.

   Espoo-tarina: Kehitämme kaupunkia yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaympäristönä yhdessä yrittäjien kanssa.

Espoo-tarina: Espoo vahvistaa asemaansa Pohjois-Euroopan kansainvälisesti kiinnostavimpana ja vetovoimaisimpana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatiokeskuksena.

Espoossa on innovaatiokulttuuri, joka kiinnostaa myös Euroopassa. Siitä todisteena on esimerkiksi menestyminen Euroopan innovaatiopääkaupunkikilpailussa. Yhteinen innovaatiokulttuuri Aalto-yliopiston, VTT:n ja yritysten kanssa rakentuu läheisyyden ja luottamuksen, hyvinvoinnin, yhteisten tavoitteiden ja rajat ylittävän radikaalin luovuuden varaan. Kaupungin tehtävänä on helpottaa, mahdollistaa ja luoda parhaat mahdolliset olosuhteet yhteistyölle.

Espoossa sijaitseva innovaatioyhteisö tuottaa kuudenneksi eniten patenttihakemuksia Euroopan kaupungeista ja yli puolet Suomen startupeista on lähtöisin Aalto-yliopistosta. Alueen toimijoiden kehittämät innovaatiot ja ratkaisut ovat useasti skaalattavissa kansallisesti tai kansainvälisesti. Espoo on kansainvälinen osaamisen ja osaajien kaupunki.

1. Tunnistamme ja resursoimme vaikuttavimmat liiketoiminta- ja tutkimusklusterit sekä autamme vastaamaan klustereiden osaamistarpeisiin

   Tunnistamalla ja tukemalla vaikuttavimpia kestävyyttä edistäviä klustereita edistetään niiden kehitystä ja kestävää kasvua. Samalla kaupungin resurssit voidaan ohjata vaikuttavammin.

   Espoo-tarina: Espoo on kansainvälisesti vetovoimainen innovaatio- ja yrittäjyyspääkaupunki. Tässä kumppaneillamme, etenkin Aalto-yliopistolla, VTT:llä ja yrityksillä on keskeinen rooli. Kaupunki luo monipuolisen yhteistyön avulla perustaa tulevaisuuden työlle ja uusien työpaikkojen synnylle. Erityinen kohde on korkean osaamisen alojen ja sitä tukevien palvelujen vahvistuminen.

2. Lisäämme kohtaamisia innovaatioyhteisöissä

   Kohtaamiset ovat innovaatioiden lähtökohta. Espoolaiset yritykset toivovat selvitysten mukaan enemmän mahdollisuuksia verkottua. Osaajille, erityisesti yhteisöön kotiutuville kansainvälisille osaajille, on luotava foorumeja ja väyliä kohdata yhteisön muiden osaajien kanssa.  

   Espoo-tarina: Kehitämme kaupunkia yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaympäristönä yhdessä yrittäjien kanssa.

3. Luomme kaupunkitasoisen prosessin ja rakenteet kokeilu- ja testbed-toimintaan edistääksemme yritysten liiketoiminnan kasvua ja kaupungin palvelukehitystä

   Kokeilu- ja testbed-toiminnan suunnitelmallisempi kohdentaminen, lisää toiminnan vaikuttavuutta sekä yrityksille että kaupungille. 

   Espoo-tarina: Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt ovat osa innovatiivisesti toimivaa kaupunkiekosysteemiä ja palvelutuotantoa. 

4. Toimimme ilmastotyön eurooppalaisena kokeilu- ja innovaatioympäristönä EU:n missio-ohjelmassa

   Espoo on valittu EU-missioon ”100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia vuoteen 2030 mennessä”. Espoo-yhteisössä kehitetään ratkaisuja, joilla on merkittävä hiilikädenjälki. Osana EU:n missio-ohjelmaa vauhditamme systeemistä muutosta kohti hiilineutraalia kaupunkia, vahvistamme kilpailukykyä ja luomme kestävää kasvua.

   Espoo-tarina: Espoo saavuttaa hiilineutraalisuuden vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyö yliopistojen, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja yritysten kanssa tuottaa ratkaisuja, joiden hiilikädenjälki on merkittävä ja auttaa ratkaisemaan globaalia ilmastohaastetta.

5. Tuemme pienten ja keskisuurten yritysten vihreän siirtymän osaamisen ja kestävän liiketoiminnan kyvykkyyksien vahvistamista

   Pk-yritysten osallistuminen vihreään siirtymään on avainkysymys vihreän siirtymän edistämisessä. EU:n vastuullisuutta koskeva sääntely koskee alkuvaiheessa pääasiassa suuria yrityksiä, mutta suuret yritykset tarvitsevat jo nyt tietoa toimitusketjujensa ja kumppaniensa toiminnasta. Monet pk-yritykset tarvitsevat osaamista ja tukea vastuullisuusvelvoitteiden täyttämiseksi.

   Espoo-tarina: Kehitämme Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. 

Espoo-tarina: Espoo on Suomen paras kotouttaja. Espoo on Pohjoismaiden paras paikka expat-työntekijöille.

Osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi työnantajien suurimmista kasvun haasteista. 48 % espoolaisyrityksistä on yrittänyt, mutta ei ole löytänyt sopivia osaajia (2022). Samalla viidesosa Espoossa asuvasta työikäisestä ulkomaalaisesta väestöstä on työttömänä. Muun työikäisen väestön osalta työttömyysaste on 9 %. Kasvavan vieraskielisen väestön työllistyminen on keskeisimpiä elinvoimaisuuden, työvoiman saatavuuden ja julkistalouden kestävyyden osatekijöitä. Tämä on erityisen merkittävää Espoossa, jossa valtaosa voimakkaasta väestönkasvusta muodostuu vieraskielisen väestön kasvusta – viime vuosina 70–90 %.

Lisäksi työnantajat tarvitsevat erityisosaamista, jota ei ole saatavissa Suomesta. Korkean osaamistason maahanmuutto voi työvoimapulan ohella helpottaa tuottavuuskasvua. Kansainvälisen tason osaaminen vahvistaa innovaatioita, yrittäjyyttä ja tukee kansainvälisten investointien saamista Suomeen.

Espoo-tarina: Edelläkävijyys merkitsee nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Espoo on oppimisen ja sivistyksen kärkikaupunki.

Espoon innovaatioyhteisössä tehdään yli puolet Suomen patenttihakemuksista, ja Helsingin pörssiin listatut espoolaiset yritykset muodostavat lähes 46 % pörssin liikevaihdosta. Espoon innovaatioyhteisön onnistumisen merkitys on keskeinen paitsi Espoon, myös koko maan kestävälle kasvulle. Kehityksen jatkuminen edellyttää kykyä tehdä ja ajatella asioita uudella tavalla.

Lisäksi muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät osaamisen päivittämisen ja jatkuvan oppimisen tarvetta kaikilla työ- ja elinkeinoelämän aloilla.

Espoo-tarina: Espoo saavuttaa hiilineutraalisuuden vuoteen 2030 mennessä. Kehitämme Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi.

Hiilineutraalin yhteiskunnan rakentaminen vaatii kattavaa muutosta ja kunnianhimoiset tavoitteet, jotka edistävät muutosta yhteiskunnan eri sektoreilla. Vihreä siirtymä on parhaimmillaan uuden kasvun veturi ja kestävän talouden ja elinkeinotoiminnan pohja. Se luo Espoon innovaatioyhteisön yrityksille ja toimijoille mahdollisuuksia kehittää ja kaupallistaa vihreitä ratkaisuja.

Ekologisten vaikutusten lisäksi yritysten tulee huomioida laajasti erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset omassa ja verkostojensa toiminnassa. Laaja-alaisesti kestävä liiketoiminta on kaikkien työnantajien menestymisen ehto, joka edellyttää muun muassa riittävää kestävän kehityksen osaavaa työvoimaa ja osaamisen päivittämistä.

Elinkeino ja työllisyys -tulosyksikön henkilöstön näkemyksiä tulosyksikön työn suunnasta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista kartoitettiin kahdella kyselyllä (joulukuussa 2021 ja maaliskuussa 2022). Lisäksi elinkeino ja työllisyys -tulosyksikön laajennettu johtoryhmä käsitteli toimintaan vaikuttavia hiljaisia signaaleja Sitran järjestämässä työpajassa tammikuussa 2022.

Aineiston pohjalta laadittiin projektisuunnitelma ja esitettiin projektirahoitusehdotus Elinvoimainen Espoo -ohjelmalle (maaliskuu 2022). Ohjelman rahoituksella projektiin kiinnitettiin tarjouskilpailulla kaupungin sopimustoimittaja, KPMG Oy (toukokuu 2022).

Sopimustoimittaja (KPMG Oy) haastatteli kaupungin toimialojen edustajia ja ulkoisia sidosryhmiä toimintaympäristön muutoksista ja elinkeino- ja työllisyyspolitiikan näkymistä (toukokuu-elokuu 2022). Projektiryhmä syventyi KPMGn johdolla haastatteluaineistoihin, megatrendeihin ja kaupungin tulopohjan muutoksiin työpajassa (syyskuu 2022). Lisäksi elinkeino ja työllisyys -tulosyksikön henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointipäivässä (syyskuu 2022) hyödynnettiin mobiilistrategipeliä tunnistamaan Espoo-tarinan arvojen toteutumista yksiköiden arjen toiminnassa.

Alustavaa toimintaympäristöanalyysia päätettiin tarkentaa työpajoissa toimialojen, tulosyksiköiden ja kumppaneiden kanssa.

Espoo-tarinan mukaan Espoo on taloudellisesti kestävä ja verotukseltaan kilpailukykyinen. Kaupungin tulopohja muuttuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kaupungilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuonna 2023: Valtionosuuksien osuus kaupungin budjetista kasvaa merkittävästi, ja kiinteistö- ja yhteisöveron suhteellinen osuus kasvaa. Kunnallisvero säilyy suurimpana tuloeränä.  Lisäksi kaupungin rooli elinvoiman rakentajana kasvaa, kun työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuita siirtyy valtiolta kunnille vuonna 2025.

Toimiala- ja tulosaluejohtajien pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin tulopohjan muutosta ja miten kaupunki omilla toimillaan voi vahvistaa elinvoimaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Näkökulmat syötettiin projektin tulevien työpajojen suunnittelun pohjaksi.

Korkea työllisyys ja elinvoimainen yritystoiminta ovat keskeisimpiä kaupungin talouspohjaa vahvistavia tekijöitä. Kun kaupungin tulopohja muuttuu hyvinvointialueuudistuksen myötä, kaupungin eri toimijoiden tulee entistä laadukkaammin osata toimia yritysten kanssa, jotta kaupungin talouspohja vahvistuu. Vahvalla talouspohjalla luodaan laadukkaita palveluja ja hyvinvointia asukkaille ja yrityksille sekä toteutetaan Espoo-tarinan tahtotilaa Espoosta Euroopan vetovoimaisimpana yrittäjyys- ja innovaatiokaupunkina.

 

Kaupungin toimialojen ja kumppaneiden työpajassa pohdittiin, miten kaupungin toimialat, tulosyksiköt ja keskeiset kumppanit yhdessä voivat kehittää Espoosta parhaimman toimintaympäristön yrityksille. 

Espoo-tarinan mukaan kaikkien työikäisten ja -kuntoisten espoolaisten mukanaolo työelämässä varmistaa edellytykset sille, että asukkaat voivat hyvin ja kaupungin talous saadaan tasapainoon. Tutkimusten mukaan työelämän ulkopuolella on lähes 10 prosenttia kaupungin väestöstä. Samanaikaisesti 45 prosenttia Espoossa sijaitsevista yrityksistä kertoo osaajapulan olevan merkittävä kasvun este, ja osa kaupungin toimialoista ei löydä työntekijöitä.

Kaupungin toimialojen ja kumppaneiden työpajassa pureuduttiin töiden ja tekijöiden kohtaantohaasteeseen ja työllisyyden edistämiseen.

Espoo-tarinan mukaan Espoo tunnetaan maailmanlaajuisesti tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä, jonka avaintoimijoita ovat Aalto-yliopisto ja VTT yhdessä muiden korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Espoo yhdessä muun pääkaupunkiseudun kanssa onkin Suomen talouskasvun veturi: Lähes 50 prosenttia Helsingin pörssin liikevaihdosta tulee espoolaisilta yrityksiltä ja 60 prosenttia Suomen patenttihakemuksista tehdään Espoossa (2021). Alueen toimijoiden synnyttämät innovaatiot ja ratkaisut ovat useasti skaalattavissa kansallisesti tai kansainvälisesti. Espoo on myös kansainvälinen osaamisen ja osaajien kaupunki. Espoon työllisistä 16 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. 53 prosenttia työllisistä on erityisasiantuntijoita tai asiantuntijoita.

Kaupungin toimialojen ja kumppaneiden työpajassa käsiteltiin paikallisen innovaatioekosysteemin vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Projektin viimeisissä työpajoissa täsmennettiin edellisten työpajojen tuloksia ja laadittiin ehdotus Espoon elinkeino- ja työllisyyspoliittisiksi painopisteiksi.