Järvenperän nimistö
Järvenperän kaupunginosaan kuuluvat varsinaisen Järvenperän lisäksi Kulloonmäki, Myllykylä ja Pihlajarinne.
Järvenperän nimistö
Aurora Karamzin (o.s. Stjernvall, 1808–1902) omisti Träskändan kartanon Espoossa, nykyisessä Järvenperän kaupunginosassa. Kartano oli jo Auroran lapsuudessa (vuodesta 1820) perheen kesänviettopaikka. Kartanon ympärillä on lukuisia Aurora Karamzinista muistuttavia nimiä.
- Alueennimi: Auroranportti – Auroraporten (suurkortteli)
- Kadunnimiä: Aurorankuja – Auroragränden, Auroranmäki – Aurorabacken, Auroranportti – Auroraporten
- Muita kaavanimiä: Auroranaukio – Auroraplatsen (aukio), Auroranmäki – Aurorabacken (puisto), Auroranpolku – Auroragången (polku), Auroranmäenpolku – Aurorabacksstigen (polku), Auroranpuistikko – Auroraskvären (puisto), Karamzininpuisto – Karamzinsparken (puisto), Karamzininkenttä – Karamzinsplanen (kenttä)
- Rakennuksia ja rakennusryhmiä (oppi- ja hoitolaitoksia ja muita toimitiloja): Aurorakoti – Aurorahemmet (vanhainkoti), Auroran koulu, Karamzinin koulu, Pikku‑Aurora – Lilla Aurora (taidetalo), Auroran päiväkoti, Auroran kappeli, Auroran vanha seurakuntatalo
Lisäksi Espoon tuomiokirkkoseurakunta käyttää omassa aluejaossaan Järvenperän ja Lippajärven seudusta nimeä Aurora.
Suomenkielisten paikannimien osana Aurora äännetään tavallisesti vakiintuneen tavan mukaan "auroora". Kaavanimet on annettu asemakaavoituksen yhteydessä, koulujen ja muiden toimitilojen nimet muissa yhteyksissä. Aurora Karamzinin saamien muistonimien suureen määrään ovat vaikuttaneet hänen pitkä ja ansiokas elämäntyönsä, suuri merkityksensä paikallisessa historiassa ja hyvä maineensa. Kaunis, helposti äännettävä ja kirjoitettava ja silti tarpeeksi erikoinen etunimi Aurora on myös ollut eri nimenantajien mielestä sopiva moneen käyttöön.
Auroranmäen ja Auroranportin kulmassa olevan aukion nimi Auroranaukio – Auroraplatsen oli vahvistettu asemakaavassa, johon sitä ehdotettiin 1979. Nimi jäi kuitenkin pois käytöstä vuonna 2006, sillä paikalle ei rakennettu aukiota.
Aurora Karamzinilla on nimikkopaikkoja Helsingissäkin: muun muassa Aurorankatu, Karamzininkatu, Auroran sairaala, Hotelli Aurora, Auroran kenttä ja sairaalaerityiskoulu nimeltä Auroran koulu.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006. Muokattu 2022.
Bembölen osa-alue on saanut nimensä Bembölen kylän mukaan. Bembölen kylä oli 1500‑luvun alussa yksi pitäjän suurimmistä kylistä ja se on myös asutushistoriallisesti pitäjän vanhimpia asutuksia. Bembölen kylän historiallinen alue samoin kuin nykyinen Bembölen osa-alue ulottuu Järvenperän, Karvasmäen, Högnäsin ja Karhusuon kaupunginosien alueelle. Osa-alueen nimenä Bemböle on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1970 asti. Nimellä ei ole erillistä suomenkielistä vastinetta.
Bembölen nimi on kirjattu vanhoihin asiakirjoihin muun muassa muodoissa Bennaebölebol (1451), Bendeböle (1540), Benndelä (1575) ja Böndböle (1625). Nimen tausta ei ole aivan selvä. Nimen böle‑jälkiosa on merkinnyt muun muassa ’uudistaloa’, myöhemmin myös ’kylää’. Bem‑alkuosan taustalla saattaa olla Benedictus‑etunimen kansanomainen asu Benne tai Bente. Kylä on voinut saada nimensä suoraan henkilönnimestä (Benne + böle) tai sitten Bemböle‑nimiseltä asumukselta, joka on aiemmin saanut nimensä henkilönnimestä (Benne + böle). Nimi voi olla myös mukaelma jostakin vanhemmasta suomenkielisestä asutusnimestä, kuten Penttalasta, joka olisi ruotsinkielisten puheessa mukautunut lopulta Bemböleksi.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Vuonna 1914 Diakonissalaitos sai johdettavakseen Paul‑Joachimin ja Mauritzin tyttökodit, jotka olivat siihen asti toimineet Tikkurilassa, Vinterbackan huvilassa. Kun Diakonissalaitos otti tyttökodit johtoonsa, niille tarvittiin uudet tilat. Sellaiset löytyivät Espoon Pellaksesta, josta Diakonissalaitos osti Pellaksen tilan maita, ja jonne tyttökodit muuttivat. Myöhemmin sotien aikana sinne alettiin ottamaan myös poikia, ja toiminta muuttui tyttökodista lastenkodiksi. Diakonissalaitos on toiminut alueella siitä lähtien, ja lastenkotitoiminnan lisäksi siellä on ollut mm. kuntoutuslinikka.
Pohjautuen Diakonissalaitoksen toimintaan ja historiaan Pellaksenmäessä, Järvenperän kaupunginosassa, alueen Kuninkaantiestä pohjoiseen kulkeva katu sai nimekseen Diakonissantie – Diakonissvägen. Siitä lounaaseen haarautuva jalankulkutie on nimeltään Diakonissanpolku – Diakonisstigen.
Diakonissantien nimi otettiin käyttöön vuonna 2014 ja Diakonissanpolun nimi vuonna 2017. Sen lisäksi Diakonissantien varrella pohjoisessa sijaitsee Diakonissanpuisto – Diakonissparken.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Järvenperän Hovitiestä lähtee lounaaseen kohti Hovipuistoa lyhyt, noin sadan metrin mittainen asuntokatu nimeltä Hovileipurinkuja – Hovbagargränden. Kujan päästä jatkuu Hovipolku‑niminen kevyenliikenteentie Auroranportin ylittävälle Hovisillalle.
Hovileipurinkujan nimi on suunniteltu ja otettu käyttöön 1975. Kuja oli olemassa jo aiemmin, mutta sillä ei ollut omaa nimeä. Nimi on vahvistettu myöhemmin asemakaavassa. Alueen kaavanimistössä käytetty hoviin liittyvä aihepiiri on saatu Träskändan kartanossa jo lapsuudessaan kesiään viettäneen ja kartanon pitkään omistaneen Aurora Karamzinin elämänvaiheista. Hän oli nuoruudessaan Pietarissa keisarinnan hovineitona, mutta hänen omaakin eloaan Träskändan kartanossa on joskus kutsuttu nimityksellä "Aurora Karamzinin hovi".
Saman aihepiirin nimistöä ovat myös Hovitien muiden sivukujien nimet Kamarineidonkuja, Sisäkönkuja, Lakeijankuja ja Mestarikokinkuja.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Järvenperän Kulloonmäen kadunnimi Isäntärengintie – Rättarvägen on suunniteltu 2006 ja otettu käyttöön 2012. Tämän nimen ja eräiden lähinimien aihepiiri liittyy siihen, että lähellä Margretebergissä on toiminut oppilaitos, jossa on annettu maatalousopetusta.
Sanat ”isäntärenki” ja ”rättare” merkitsevät maatilan vanhinta renkiä, tilan työnjohtajaa. Kadun lähistöllä oli ennestään muun muassa Isännäntie, Emännäntie ja Pehtorintie.
Isäntärengintien varressa on myös puisto nimeltä Isäntärenginpuisto ja jalankulkutie nimeltä Isäntärenginpolku.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013.
Kylännimi Träskända on annettu keskiajalla joko bemböleläisten tai gammelgårdilaisten näkökulmasta, sillä kylä sijaitsee Pitkäjärven (aiemmin Kaukjärvi) ”perällä”, sen länsipuolella. Järvestä kohti länttä kurkottavan pitkän ja kapean lahden nimi on myös ollut Träskända viken. Kylännimen vanhoja kirjoitusasuja ovat esimerkiksi Träskande (vuonna 1472), Treske enda (1540) ja Treskenda (1544). Träskända‑nimeä esiintyy Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, mutta ei Ruotsissa, missä sen vastine on Sjöända tai Sjöänden. Suomenkielinen vastine Järvenperä on vahvistettu Träskändan pariksi vuonna 1965.
Nimellä Storträsk tunnettu Träskändan kantatalo lienee sijainnut alun perin nykyisen Aurorakodin kohdilla, minkä lisäksi Träskändan kylään on kuulunut 1500‑luvulla neljä muuta taloa: Bölsby, Frans, Jofs ja Kärr. Myöhemmin Bölsby on lohkaistu omaksi kyläkseen ja Träskändaan on rakennettu Lillträskin talo. Nykyään virallisessa kaupunginosajaossa Järvenperään kuuluvia osa-alueita ovat Bemböle, Kulloonmäki ja Myllykylä, mikä tosin kuulostaa paikallisten korvaan varsin keinotekoiselta jaolta, sillä ainakaan Bemböleä ei hahmoteta kuuluvaksi Järvenperään.
Suurena innoittajana lähes koko Järvenperän alueen nimistölle on toiminut hyväntekijä Aurora Karamzin (1808–1902), joka omisti Träskändan kartanon ja esimerkiksi perusti alueelle kyläkoulun, jonka rakennus on edelleen olemassa nykyisen Karamzinin koulun vieressä. Auroran aikaa Träskändassa voidaan pitää kappaleena yleellisintä espoolaista historiaa. Alueen nimistössä muistetaan paitsi Karamzinia, myös kartanoelämää palveluskuntineen ja kartanoa ympäröivän puiston monimuotoista puustoa. Lisäksi alueella on jonkin verran vanhoihin asutusnimiin perustuvia nimiä.
Järvenperä‑nimellä on useampiakin epävirallisia vastineita, joista käytetyin lienee J‑perä. Myös Järvenperään kuuluvilla pienemmillä alueilla on epävirallisia nimiä, kuten Bemski (Bemböle) ja Pihlis (Pihlajarinne).
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Järvenperän kaupunginosassa sijaitseva pääkatu sai nimen Järvenperäntie – Träskändavägen 1980‑luvun alussa, jolloin katu valmistui nykyiseen mittaansa. Silloisessa katujärjestelyssä Järvenperäntiehen liitettiin siihenastiset Isonjärventien ja Kulloonmäentien länsipäät. Myös nimet Isonjärventie ja Kulloonmäentie jäivät tuolloin käyttöön ja ovat edelleen käytössä.
Träskändan kartanon lähellä on Järvenperäntien, Träskändan puistotien ja Auroranportin risteys. Siitä Järvenperäntie kulkee kohti koillista ja päättyy Kulloonmäen eteläpuolelle. Asemakaavan mukaan Järvenperäntie jatkuisi siitä vielä vajaan kilometrin päähän Vanhankartanontien, Kulloonmäentien ja Kulloonsillan risteykseen. Osuutta ei ole rakennettu.
Järvenperäntien nimi on suunniteltu 1975. Se perustuu kaupunginosannimeen Järvenperä – Träskända.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Järvenperässä on Karamzinin koulun edustalla puisto nimeltä Karamzininpuisto – Karamzinsparken ja puistossa pallo- ja urheilukenttä nimeltä Karamzininkenttä – Karamzinsplanen. Nimi annettiin asemakaavan nimistösuunnitelmaan 1989.
Näiden muistonimien aiheena oleva Aurora Karamzin (o.s. Stjernvall, 1808–1902) omisti Träskändan kartanon ja vaikutti monin tavoin seudun elämään. Järvenperässä on myös suurkorttelin- ja kadunnimi Auroranportti – Auroraporten ja useita muita Auroran‑alkuisia kaavanimiä ja muita nimiä.
Sukunimi Karamzin äännetään "karamzin" (ei "karamtsin"): z‑äänne on soinnillinen ”s” eikä ”ts”. Jos noudatetaan tarkoin alkukielen eli venäjän mukaista ääntämystä, paino on lopputavulla ”-zin”. Suomenruotsalaisittain voidaan ääntää myös "karamsin", ja nimeä on varsinkin aiemmin kirjoitettukin usein s:llä (Karamsin), mutta nykyisin suositeltava muoto on kuitenkin Karamzin.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Järvenperässä Kulloonmäen asuinalueen poikki kulkee Kulloonmäentie – Kullobackavägen. Sekä alueen että kadun nimi tulee tilannimestä Kullobacka (1916 Kulloback).
Kulloonmäentien nimi otettiin käyttöön 1975. Sitä ennen, 1970‑luvun alkupuolella, Kulloonmäentie oli osa Vanhakartanontietä. Nyt Vanhankartanontie jatkuu nykyisen Kulloonmäentien koillispäästä.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Kulloonmäki on osa-alue Järvenperässä. Alueennimi Kulloonmäki – Kullobacka merkittiin opaskarttaan 1980, mutta sen voi tulkita olleen mielessä jo kun kadunnimi Kulloonmäentie – Kullobackavägen annettiin 1975. Alueennimi annettiin vanhan paikannimen Kullobacka mukaan. Tämän nimen sai tila, joka lohkottiin 1924 Träskandan kartanosta. Tilan pihapiiri sijaitsi mäenrinteessä nykyisten Isäntärengintien ja Pehtorintien välillä, ja tilaan kuului suuri osa nykyisestä Kulloonmäestä. Jo ennen tilan nimeämistä Kulloback(a) oli käytössä viljelysnimenä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Järvenperässä sijaitsee Mestarikokinkuja. Tämän kadun nimi kuuluu ryhmänimiin, joiden aihepiirinä on hovikulttuuri. Lähellä Mestarikokinkujaa kulkee yhteensä kymmenkunta hoviaiheista katua, mm. Hovitie, Salonkitie, Kotiopettajankuja ja Nelivaljakontie.
Nimistön hoviaihe juontaa juurensa 1800‑luvun loppupuolelta, jolloin Träskändan kartanon omisti Aurora Karamzin, keisari Aleksanteri II:n hovin entinen kamarineito. Aurora Karamzin oli elinaikanaan (1809–1902) maamme tunnetuimpia henkilöitä ja hänet muistetaan ennen kaikkea hyväntekeväisyystyöstään. Auroran ajan loistokkaimpiin tapahtumiin Träskändan kartanossa kuuluu vuoden 1863 suuri seurapiiritapahtuma: itse keisarin metsästysvierailu ja vierailuun liittyneet tanssiaiset.
Nimen ruotsinkielinen asu on muotoa Mästerkocksgränden (mestari, ruots. mästare, esim. Mästarvägen, Mästarbron). Mästerkock on yksi niistä 1800‑luvulta periytyvistä tittelinnimistä, joihin e:llinen muoto on a:llisen asemesta vakiintunut.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Myllykylän osa-alue Järvenperän kaupunginosassa on saanut nimensä samannimiseltä kylältä. Kylän suomenkielinen nimi Myllykylä ja ruotsinkielinen nimi Kvarnby (kvarn: ’mylly’ ja by: ’kylä’) ovat molemmat vanhoja. Kylännimi perustuu siihen, että joen koskessa kylän kohdalla on ollut mylly.
Kylän läpi virtaavalla joella on tällä osuudella nimenä kylän mukaan Kvarnbyån (å, ån, suom. 'joki'). Vanha kyläpaikka on joen molemmin puolin Pellaksen ja Ingaksen kohdalla. Myllykylä – Kvarnby oli Bembölen tytärkylä. Kylän nimi on annettu ilmeisesti bemböleläisten näkökulmasta.
Kvarnbyn rekisterikylälle vahvistettiin vuonna 1965 erillinen suomenkielinen nimi Myllykylä, joka oli tiettävästi jo vanhastaan ollut seudun suomenkielisten käytössä. Osa-alueennimenä Myllykylä – Kvarnby on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1970 lähtien.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Pihlajarinteen kohdalla Järvenperässä Kuninkaantiestä risteää katu, Ollaksentie, jyrkkänä mäkenä yli rinteen ja kohti pohjoista. Katu on nimetty alueelleen poikkeuksellisesti, sillä muuten Pihlajarinteen nimistö vilisee puulajeja. Nimen taustalla on Bembölen kylään kuuluva talo nimeltään Ollas.
Ollaksen talo on Kehä III:n pohjoispuolella. Ollaksentie ulottui aikoinaan talon lähelle, mutta nimi on jäänyt vain kehätien eteläpuoliselle osuudelle. Aiempi Ollaksentien pohjoispää sai 1970‑luvun puolivälissä nimen Paciuksentie.
Nimistötoimikunta ehdotti nimeä Ollaksentie – Ollasvägen vuonna 1968, ja se vahvistettiin Pihlajarinteen ensimmäisessä asemakaavassa vuotta myöhemmin. Nimi saattaa kuulostaa omaperäiseltä, mutta itse asiassa Ollaksentie löytyy myös esimerkiksi naapurikunnista Vantaalta ja Kirkkonummelta.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Yksi Espoon Myllykylän eli Kvarnbyn kylän kantatiloista on Pellas. Sen mukaan on annettu alueen asemakaavassa muun muassa puistonnimi Pellaksenhaka – Pellashagen. Puistonnimeen on vaikuttanut myös 1700‑luvun viljelysnimi Petashagen.
Nykyisessä aluejaossa Myllykylä – Kvarnby on osa-alue Järvenperän kaupunginosassa. Osa-alueennimi tulee vanhasta kylännimestä.
Pellaksenhaaksi nimetyn puiston paikka oli aikoinaan Pellaksen maiden keskellä, mutta kuului naapuritilaan Petakseen. 1700‑luvulla paikkaa kutsuttiinkin nimellä Petashagen. Koska nykynimistössä Petas‑nimiä kuitenkin on muualla, lähempänä Petaksen myöhempää talonpaikkaa, nimeä Petashagen ei voitu sellaisenaan käyttää täällä.
Pellaksenhaan läpi kulkevan kevyen liikenteen reitin nimi on Pellaksenhaanpolku – Pellashagsstigen. Nämä nimet on suunniteltu 2008 ja vahvistettu asemakaavassa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
Pellas, Petas ja Inglas ovat Espoon Myllykylän eli Kvarnbyn kylän kantatiloja. Kylän keskuksen pohjoispuolella oli haka, jota ainakin 1700‑luvulla kutsuttiin nimellä Petashagen. Haka kuului Petaksen tilaan, mutta oli Pellaksen maiden keskellä. Nykyään paikka tunnetaan nimellä Pellaksenhaka.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
Pihlajarinne on sekä osa-alueen että puiston nimi Järvenperän kaupunginosassa. Pihlajarinteen osa-alueen ruotsinkielinen nimivastine on Rönnebacka ja puiston Rönnbacken. Sekä osa-alueen että puiston nimet on muodostettu vuonna 1968 ja puiston nimi vahvistettu asemakaavassa vuonna 1969. Nimien taustalla on alueella sijainnut kauppalan omistama tila nimeltä Rönnebacka (rönn, suom. ’pihlaja’).
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Järvenperän kadunnimi Puutarhurintie – Trädgårdsmästarvägen on Träskändan kartanoon ja erityisesti Aurora Karamzinin aikaan liittyvä nimi. Alueella on suuri joukko silloiseen kartanoelämään liittyviä aihepiirinimiä. Puutarhurintie on Espoon nimitoimikunnan 1975 suunnittelema nimi. Käyttöön se tuli 1980‑luvun alussa.
Kadun pohjoisosa oli aiemmin osa Isonjärvenranta‑nimistä katua, mutta uuden asemakaavan myötä katuverkko muuttui ja jatkeen pitemmälle etelään saanut katu sai nykyisen nimensä. Vielä aiemmin oli ollut käytössä nimi Peltotie, josta luovuttiin osoiteuudistuksessa 1975 (Espoossa ja pääkaupunkiseudulla oli ollut useita samannimisiä teitä).
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
Järvenperä I:n asemakaava-alueen nimistösuunnitelma tehtiin 1975. Sen perustelutekstissä kerrotaan, että Aurora Karamzinin, Träskändan kartanon ja koko Suomen historiassa merkittävän henkilön, muistoa on haluttu säilyttää "hänelle rakkaan kesäkartanon lähitienoiden nimistössä".
Myös Järvenperäntien pohjoispuolella sijaitsevan pienen puiston nimi Soihtupuisto – Fackelparken saa perustelunsa:
"Nimitoimikunta on halunnut säilyttää Järvenperän nimistössä erityisesti Träskändan kartanon palveluskuntaa sekä kartanon loistoaikojen elämää, johon kuului tapahtumia kävely- ja huviretkistä aina Aleksanteri II:n kuulun Suomen‑vierailun kunniaksi Träskändassa pidettyyn metsästysjuhlaan asti v. 1863, joka loppui varta vasten rakennetussa salongissa pidettyihin tanssiaisiin ja hevosvaljakoilla soihtujen reunustamaa tietä myöten Helsinkiin tehtyyn paluumatkaan."
Nimi Soihtupuisto tuli käyttöön 1980‑luvulla, kun alueen kadut ja korttelit rakennettiin. Puistoa sivuavat kadut nimeltä Soihtukaari – Fackelbågen ja Soihtukuja – Fackelgränden.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Järvenperässä, Isonjärven alueella on katu nimeltä Tallimestarinkuja – Stallmästargränden. Nimistön aihepiiri on saatu Träskändan kartanon historiasta Aurora Karamzinin ajalta. Kartanon palveluskunnan ammatinnimitysten mukaan on annettuja nimiä ovat mm. Tallimestarinkuja, Puutarhurintie, Kamarineidonkuja ja Sisäkönkuja.
Järvenperä I:n asemakaavan nimistön perusteluissa 1975 kerrotaan: "Nimitoimikunta on halunnut säilyttää Järvenperän nimistössä erityisesti Träskändan kartanon palveluskuntaa sekä kartanon loistoaikojen elämää."
Tallimestarinkujan nimi on suunniteltu 1975 ja otettu käyttöön 1992. Nimi sisältyy asemakaavaan. Kadulla on ollut aiemmin muita nimiä. Nykyinen Tallimestarinkuja oli 1970‑luvulta 1990‑luvun alkuun osa Isoranta‑nimistä katua, mutta asemakaavan liikenneratkaisussa tuolloinen Isoranta jaettiin kahdeksi erilliseksi kaduksi ja yhdeksi kevyen liikenteen osuudeksi. Ennen vuotta 1974 kadulla oli nimi Rantatie, mutta tämä monessa paikassa esiintynyt nimi jätettiin Espoossa vain Jupperiin.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Järvenperän Pihlajarinteen Vaahterakuja on tehty 1960- ja 70‑lukujen taitteessa, ja nimi on annettu 1969. Alueennimi Pihlajarinne ja sikäläisen kaavanimistön lehtipuuaiheinen nimistö (Pajuniitty, Haapakuja, Vaahteristo) perustuvat tilannimeen Rönnbacka (rönn, suom. 'pihlaja'). Aihepiirin valintaan vaikuttaneina seikkoina mainitaan lisäksi alueen monilajinen puusto ja läheinen Träskändan kartanon puisto.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
Espoon Myllykylän eli Kvarnbyn kylän keskuksen pohjoispuolella ollutta haka-aluetta kutsuttiin 1900‑luvun alussa tallennetun tiedon mukaan nimellä Vattuhagen. Nimen alkuosa tulee ruotsin sanasta ”vatten”.
Nimi on ehkä annettu maan vetisyyden takia.
Haasta on käytetty myös nimeä Petashagen. Nykyään paikka tunnetaan nimellä Pellaksenhaka.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.