Henttaan nimistö
Henttaan kaupunginosaan kuuluvat Lillhemt ja Suurpelto.
Henttaan nimistö
Gertrudinpolku – Gertrudsstigen on kevyen liikenteen tie Suurpellossa. Se johtaa Henttaan puistokadulta länteen Lillhemtinpuistoon. Nimenaihe on otettu alueen historiasta: läheisen Vävarsin talon emäntänä oli 1600‑luvulla Gertrud Simonsdotter (Simonintytär).
Nimi Gertrudinpolku – Gertrudsstigen on suunniteltu 2005, vahvistettu asemakaavassa 2006 ja otettu käyttöön 2013.
Toisaalla Suurpellossa nimi Tomaksenpolku – Tomasstigen on annettu Gertrudin aviomiehen, lautamies Tomas Erikssonin (Erikinpojan) mukaan.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Hemtansin myöhäiskeskiaikaisen kylän nimi perustuu alkutalon nimeen H(a)ent(e) tai Hentta(la), jonka taustalla taas lienee vanha henkilönnimi. Tämä nimi on saattanut olla Hendrik tai muinaisruotsalainen nimi Haente; aivan varmaa tietoa ei ole pystytty löytämään. Kylännimen vanhoja kirjoitusasuja ovat esimerkiksi Henttheby (vuonna 1540), Haenttans (1584) sekä Hemptans (1675). Nimen lopussa oleva ”ans” tarkoittaa yleensä yksinäistilaa tai pientä kylää. Suomenkielinen nimi Henttaa on myöhäinen mukaelma alkuperäisestä nimestä.
Alkujaan Hemtansin kylään on kuulunut kolme kantataloa, joista nykyään on jäljellä kaksi: Storhemt ja Lillhemt. Lillhemt on myös alueen toinen merkittävä osa-alue, toinen taas on asuinalueena yksi uusimmista tulokkaista Espoon kartalla, Suurpelto – Storåkern.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Suurpellon eteläosassa on puisto nimeltä Klariksenkallio – Klarisberget. Puistossa on kallioinen mäki. Mäen pohjoispuolella on ollut pieni asumus, jota kutsuttiin nimellä Klaris. Nimi on suunniteltu 2005, merkitty asemakaavaan 2006 ja otettu käyttöön 2008.
Viereinen katu on Klariksentie – Klarisvägen, ja puistosta Klariksentielle kulkeva ulkoilutie on Klariksenpolku – Klarisstigen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Suurpellon kadunnimi Klariksentie – Klarisvägen on suunniteltu asemakaavan nimistön osana 2005, vahvistettu asemakaavassa 2006 ja otettu käyttöön 2008. Nimi tulee alueella olleen, jo kauan sitten hävinneen pienen asumuksen nimestä Klaris. Luultavasti nimi tuli asukkaan sukunimestä Klar. Nimi Klaris on äännetty "klaris" (siis lyhyin vokaalein, ei esim. "klaaris").
Klariksen mökin paikan lähellä on myös puisto nimeltä Klariksenkallio – Klarisberget ja ulkoilutie nimeltä Klariksenpolku – Klarisstigen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Henttaan kaupunginosassa on näihin asti ollut rakennettuja kortteleita lähinnä vain pientaloalueella, joka on vanhastaan tunnettu nimellä Lillhemt maatilannimen mukaan. Sekä suomen- että ruotsinkieliset ovat käyttäneet samaa alueennimeä Lillhemt. Sille on tosin aikoinaan muodostettu myös erillinen suomenkielinen vastine Vähä‑Henttaa, mutta se on jäänyt vähälle käytölle, ja nimi on lopulta poistettu kokonaan käytöstä vuonna 2005.
Espoon etelä- ja keskiosien kaupunginosajako on peräisin 1970‑luvulta. Kaupunginosannimi Henttaa – Hemtans tulee vanhasta kylännimestä Hemtans, jonka maita kaupunginosa pääosin on.
Ennen kuin pelto- ja metsäaluetta Lillhemtin pientaloalueen ja Kehä II:n väliin alettiin rakentaa, "Henttaa" tarkoitti alueennimenä käytännössä samaa kuin "Lillhemt". Uusi alue sai nimen Suurpelto – Storåkern, ja kun Henttaalla oli sen myötä kaksi osa-aluetta, tuli Lillhemt‑nimi tarpeeseen puhuttaessa nimenomaan vanhasta pientaloalueesta.
Asukasyhdistys, jonka nimenäkin on Lillhemtin omakotiyhdistys, esitti omana toiveenaan Suurpellon suunnitelmien yhteydessä (v. 2005) sen, että pientaloalueesta käytettäisiin myös virallisesti juuri Lillhemt-nimeä. Tätä ryhdyttiin noudattamaan mm. Espoon opaskartan alueennimistössä. Myös Suurpellon tuleva alueviitoitus suunniteltiin niin, että Henttaa – Hemtans tarkoittaa koko kaupunginosaa ja Suurpelto – Storåkern ja Lillhemt sen osa-alueita.
Ääntämys
Sekä "Lilhemt" että "Lilhent" ovat käytössä olevia ja hyväksyttäviä ääntämyksiä. Nimien Hemtans (rinnakkaisnimenä Hentby), Storhemt ja Lillhemt taustalla lienee miehennimen Henrik variantti Hente. Vanhastaan on äännetty n:llä "Lilhent" ja "Stuurhent", mutta kirjoitusasujen vaikutuksesta m:llinen ääntämys on nykyisin yleinen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005. Muokattu 2022.
Lillhemtinpiha – Lillhemtgården on aukio Lillhemtin osa-alueella. Aukio sijaitsee Tikasmäentien varressa vanhan Lillhemtin talon pihapiirin kupeessa.
Nimi on suunniteltu 2010 ja vahvistettu asemakaavassa 2011. Paikka on vähäinen kadun leventymä.
Pienelle aukiolle voi antaa piha – gård(en) -loppuisen nimen silloinkin, kun paikka ei ole erityisesti minkään pihapiirin yhteydessä. Sellaisia aukionnimiä ovat esimerkiksi Kuurinpiha – Kurgården Kuurinniityssä ja Kasöörinpiha – Kassörsplatsen Espoon keskuksessa. Niissä loppuosa kuvastaa aukion pienialaisuutta ja pihamaisuutta.
Piha‑loppuisia kaavanimiä on myös eräillä vähäisillä kaduilla ja kävelyteillä ja pienillä puistoilla.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Kallioaluetta Lillhemtin ja Olarin koulun välissä kutsutaan nimellä Mossasvedjebergen. Nimi on mm. Espoon opaskartassa. Nimi kuuluu perinnäiseen, kansanomaisesti syntyneeseen paikannimistöön. Nimellä ei ole erillistä suomenkielistä vastinetta, vaan nimi on samassa muodossa myös suomenkielisessä käytössä.
Mossasvedjebergen‑nimen loppuosa ”bergen” on monikkomuoto sanasta ”berg” (suom. 'kallio’). Paikannimikokoelmien mukaan nimestä on käytetty myös yksiköllistä muotoa Mossasvedjeberget.
Nimi liittyy läheiseen pellonnimeen Mossasvedjeåkern (åker, suom. 'pelto'). Pellolla on ollut lato nimeltä Mossasvedjeladan, ja pellon lähellä on ollut Mossasvedjeängen‑niminen niitty.
Nimien alkuosaan ”Mossasvedje” sisältyvät ruotsin sanat ”mosse” (suom. 'suo') ja ”svedja” (suom. 'kaski'). Espoon murteessa alkuosa ääntyy suunnilleen "mosasvidi". Ruotsin yleiskielen mukainen ääntämys on puolestaan "mossasve:dje".
Koko rypään kantanimi on ehkä ollut kaskennimi Mossasvedja tai muu vastaava. Siitä ei kuitenkaan ole säilynyt varmaa tietoa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Mössenkärr on Espoon keskuspuistossa sijaitsevan matalan ja soisen metsälammen tai kosteikon nimi. Lampi sijaitsee Henttaan ja Kuurinniityn kaupunginosien rajalla. Se on monelle tuttu, sillä ohitse kulkee suosittu ulkoilutie ja lammen rannalla on penkkejä, joilla puistossa retkeilevät voivat nauttia eväitä ja lepuuttaa jalkoja.
Mössenkärr on melko tavallinen kaksiosainen paikannimi. Se on ollut opaskartassa vuodesta 1982. Nimen jälkiosana on ruotsin ”kärr”, joka merkitsee suota tai korpea. Alkuosa ”möss” voi esimerkiksi karia tai muuta vastaavanlaista paikkaa tarkoittavassa nimessä viitata ulkonäköön; tällöin nimeen sisältyy ruotsin sana ”mössa” (suom. ’myssy, lakki’). Metsälammen kohdalla nimeämisperuste on kuitenkin toinen. ”Möss” on nimittäin myös vehkaa tai suovehkaa tarkoittavan missne‑sanan murremuoto. Mössenkärr‑kosteikon rannoilla onkin rehevää kasvistoa.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Suurpelto on asumista, työtä ja palveluja yhdistävä tuleva alue Espoossa, Mankkaan ja Kehä II:n länsipuolella Henttaan kaupunginosassa.
Hyvän ja kestävän kaupunkinimistön juuret ulottuvat alueensa aitoon pohjaan, vanhaan kansanomaiseen paikannimistöön ja alueen ominaisiin piirteisiin ja pitkään historiaan. Toimiva nimi on myös erottuva ja äänteellisesti ja mielikuvallisesti sopiva.
Suurpellon alue on kuulunut neljän kylän maihin. Kylännimet Kockby, Dåvitsby, Hemtans ja Smedsby ovat nykyespoolaisillekin tuttuja sen ansiosta, että ne ovat siirtyneet nykyisten kaupunginosien tai osa-alueiden nimiin. Ruotsinkielisille kylännimille pidettiin kaupunginosien virallisen nimeämisen yhteydessä tarpeellisena muodostaa suomenkielisiä nimivastineita, jotka voivat olla mukaelmia kuten Henttaa tai käännösnimiä kuten Sepänkylä.
Nykyiseen kaupunkinimistöön on otettu aineksia myös asukkaiden käyttämistä talonnimistä, maastonimistä, vesistönimistä ja viljelysnimistä. Kun kylien väliselle viljelyaukealle alettiin suunnitella rakentamista, muodostettiin 1989 alueennimi Suurpelto – Storåkern vanhan viljelysnimen Storåkern pohjalta.
Keskustelua alueennimestä
Suurpelto ei ollut ilmiselvä valinta uuden alueen nimeksi, sillä Storåkern‑nimi ei ollut niin laajalti käytetty seudulla kuin esimerkiksi vanhat asutusnimet olivat. Alueen suunnittelun aikana nimi oli jo tullut yleisesti tunnetuksi, mutta keskustelu nimestä jatkui.
Nimen haluttiin esimerkiksi olevan nykyaikaisempi ja kansainvälisempi. Historian kuitenkin tulee näkyä nykyajassa, ja oikea kansainvälisyys korostaa paikallista monimuotoisuutta. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset nimet sopivat hyvin myös muunkieliseen käyttöön.
Vakiintuneen nimen sisältöä eivät käyttäjät yleensä enää tule ajatelleeksi, ja vanhojen nimien kuten Espoo, Vantaa ja Helsinki sisältö voi olla jo täysin hämärtynyt. Uusien nimien käyttöönottovaiheessa pohdinta on tavallisempaa. Muun muassa tästy syystä on pohdittu sitä, miksi alueen nimeksi tuli Suurpelto ja olisiko jokin muu nimi ollut parempi.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005. Muokattu 2022.
Lillhemtin pientaloalueen itäosassa on mäki nimeltä Torsbacka. Nimi on muodostettu miehennimestä Tor ja mäkeä merkitsevästä sanasta.
Nimi äännetään "tuursbakka". Nimeä on käytetty myös muodoissa Torsback ja Torsbacken. Varhaisin tieto nimestä on vuodelta 1916 Birger Janssonin paikannimikokelmassa. Janssonin mukaan lähistön asukkailla oli tuolloin tapana polttaa juhannuskokkoa tällä mäellä. Ei ole tiedossa, miksi mäki on saanut tämän nimen.
Ruotsin sana ”backe” voi olla nimen loppuosana murteellisesti muodossa ”back” tai ”backa”. Näistä Espoossa ja muuallakin Uudellamaalla muoto ”backa” on tavallinen ja ”back” harvinainen.
Nykyisin on käytössä myös pientä aluetta (suurkorttelia) tarkoittava nimi Tuurinmäki – Torsbacka, joka perustuu mäennimeen. Lisäksi Tuurinmäki on kadun ja puiston nimenä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
Lillhemtissä on Tuurinmäki – Torsbacka puistonnimenä, pienen osa-alueen eli suurkorttelin nimenä ja kadunnimenä. Nimet perustuvat mäennimeen Torsbacka.
Mäennimi on ollut käytössä jo ainakin 1910‑luvulla. Mäennimen mukaan on annettu myös mäellä sijaitsevien maapalstojen nimiksi sekä Torsbacka (1938) että Torsbacken (1945).
Tuurinmäki-nimi otettiin käyttöön kadunnimenä 1974 ja suurkorttelinnimenä 1985. Puistonnimeksi se tuli osayleiskaavassa 1980‑luvun lopussa. Nykyisin kadunnimi ja puistonnimi sisältyvät asemakaavaankin.
Kun kadunnimi suunniteltiin 1974, muodostettiin Torsbacka‑nimen mukaan suomenkielinen nimi Tuurinmäki, jossa alkuosa on mukaelma ja loppuosa käännös.
Tuurinmäkeen on annettu joitakin muitakin Tuurin‑alkuisia nimiä, kuten Tuurinmäentie, Tuurinkuja, Tuurinpohja ja Tuurinniityntie.
Tuurinmäki sijaitsee Lillhemtin osa-alueella Henttaan kaupunginosassa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.