Gräsanojan tulvasuojelu ja kunnostus

Gräsanoja on Espoon suurimpia kaupunkipuroja. Tiivistynyt kaupunkirakenne on lisännyt hulevesien määrää ja siten pahentanut alueen tulvatilannetta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet vesisateet ovat entistä rankempia ja merivesitulvat yleistyvät. Ilmiöt yhdessä edellyttävät toimenpiteitä Gräsanojaan.

Gräsanojan valuma-alue on noin 24 km² ja pääuoman pituus mereltä Mankkaanlaaksontielle on noin 3 km. Ojaa on käsitelty viimeksi suuressa mittakaavassa 1950-luvulla, jolloin uomaa perattiin maanviljelyksen kuivatuksen tehostamiseksi.

Gräsanojan yleissuunnitelma valmistui vuonna 2020. Suunnittelualue kattaa Gräsanojan varren mereltä Seilinniittyyn saakka. Yleissuunnitelmassa on esitetty toimenpiteet sekä tulvariskin vähentämiseksi että luonto- ja virkistysarvojen parantamiseksi.

Gräsanojan kunnostuksen ja yleissuunnitelman lähtötietoina käytettiin maisemanhoidon ja virkistyskäytön kehittämiseksi laadittuja suunnitelmia. Yleissuunnitelmassa on huomioitu myös alueella tehdyt luonto- ja ympäristöselvitykset sekä Gräsanojan tulvasuojelu- ja kunnostussuunnitteluhankkeen aikana tehdyn asukkaille suunnatun karttakyselyn tulokset.

Tutustu Gräsanojan yleissuunnitelmaan(ulkoinen linkki) ja suunnitelmaselostukseen(ulkoinen linkki).

Gräsanojan kunnostuksen rakennussuunnittelu aloitettiin tammi-helmikuussa 2021 pohjatutkimuksilla ja maastomittauksilla. Rakennussuunnittelu kattaa yleissuunnitelman mukaisen suunnittelualueen, Gräsanojan uoman ja sen välittömän läheisyyden mereltä Seilinniitylle.

Rakennussuunnitelmassa tarkennetaan alueelle tehtävät kunnostustoimenpiteet, kuten uoman tukirakenteet ja viherympäristössä tehtävät toimenpiteet. Suunnitelma valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Suunnittelutyötä tehdään vuorovaikutteisesti alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Maaliskuussa 2021 järjestettiin asukastilaisuus Gräsanojaan rajautuvien kiinteistöjen maanomistajille.

Suunnittelutyön tueksi Espoon kaupunki keräsi havaintoja ja kehitysideoita Gräsanojan alueen asukkailta ja muilta sidosryhmiltä verkkokyselyn välityksellä. Touko-kesäkuun aikana kaupungin verkkosivuilla vastattavissa olleeseen karttapohjaiseen kyselyyn vastasi 49 henkilöä, jotka jättivät yhteensä 118 karttamerkintää havaitsemistaan tulvakohteista, mahdollisista tulvakohteista, tärkeistä säilytettävistä kohteista sekä kehityskohteista.

Eniten merkintöjä jätettiin havaituista tulvakohteista. Merkintöjä tuli runsaasti Mankkaanlaaksontielle, Tonttumaan ja Merituulentien puistoalueille sekä Hauenkalliontien läheisyyteen. Mahdollisia tulvakohteita nähtiin olevan muun muassa Haukilahdenrannassa.

Tärkeitä säilytettäviä kohteita merkittiin myös runsaasti. Eniten merkintöjä jätettiin Tontunmäen ja Tonttumaan puistoaluille, joiden luonto- ja virkistysarvot koettiin tärkeiksi. Myös Lukupuroon tehdyt kunnostustyöt ja meritaimenen kutualue merkittiin kartalle. Kehitettävää Gräsanojassa puolestaan nähtiin olevan eniten Merituulentien ja Länsiväylän välillä sekä Haukilahdenrantaa pitkin kulkevalla uomaosuudella. Vastaajat toivoivat uoman kunnostusta, muun muassa ruoppausta ja yleistä siistimistä, mikä mahdollistaisi myös uoman virkistyskäytön kehittämisen, kuten melonnan ja veneilyn Gräsanojassa.

Tutustu yleissuunnitelmavaiheessa järjestetyn asukastilaisuuden materiaaliin(ulkoinen linkki).

Gräsanojan tulvasuojeluun ja kunnostukseen liittyvistä tulevista tilaisuuksista tiedotetaan näillä verkkosivuilla sekä Espoon kaupunkitekniikan keskuksen Facebook-sivuilla(ulkoinen linkki) ja Twitterissä.