Esittely
Espoonlahden lukio eli Jylla on kielipainotteinen yleislukio urheilupuiston vieressä, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Jyllan monipuolinen opintotarjonta luo mahdollisuuksia ja jokainen voikin meillä rakentaa juuri itselleen sopivan lukiopolun. Jylla on tunnettu kannustavasta ja motivoivasta yhteishengestään, opettajien ja opiskelijoiden välisestä tiiviistä yhteistyöstä ja erinomaisista oppimistuloksistaan.
Espoonlahden lukio sijaitsee erinomaisella paikalla Länsi-Espoossa Lippulaiva -ostoskeskuksen vieressä. Metroasemalta ja bussipysäkeiltä on meille vain muutaman minuutin kävelymatka.
Käyntiosoite ja karttalinkit: Opettajantie 3(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja Rehtorintie 11(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), Espoo
Postiosoite: PL 3435 02070 ESPOON KAUPUNKI
Pysäköinti
Polkupyörät ja mopot jätetään koulun alueelle määrätyille paikoille. Autot pysäköidään opiskelijoille varatulle pysäköintialueelle, ei koulun pihalle.
Geokätkö: JYLLA 100(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Varhaiset vaiheet 1920-luvulla
Jyllan tarina sai alkunsa vuonna 1923, kun aviopari Hilma ja Yrjö Jahnsson perusti Helsingin yksityislyseon Yrjönkadulle. Varsin erityistä oli se, että oppikoulun tiloissa aloitti myös iltalinja, sillä se oli toinen koko Euroopan vanhimmista iltakouluista. Lukion ensimmäisen vuosikymmenen rehtorina oli eversti Boris Gyllenbögel, joka opetti useita kieliä rehtorin työnsä ohessa. Everstin luoma kurinalainen mutta hyvähenkinen toimintakulttuuri teki aikalaisiin niin suuren vaikutuksen, että koululle annettiin hänen sukunimensä mukaan lempinimi “Jylla”.
Jylla perustettiin, koska Jahnssonit halusivat tarjota opiskelumahdollisuudet niille nuorille, jotka eivät muutoin olisi päässeet opiskelemaan lainkaan. 1920-luvun alussa suomenkielisille oppikouluille oli Helsingissä enemmän kysyntää kuin tarjontaa, eivätkä kaikki halukkaat päässeet koulunpenkille. Osittain päätöksen taustalla vaikutti Hilma Jahnssonin oma henkilöhistoria. Köyhästä taustastaan johtuen hän oli joutunut näkemään paljon vaivaa kouluttaakseen itsensä. Koulu olikin Hilmalle erityisen tärkeä koko loppuelämän ajan. Hän teki huomattavia taloudellisia satsauksia koulunsa hyväksi ja johti koulua, kunnes jäi 90-vuotiaana eläkkeelle.
Suurten muutosten 1970-luku
Myöhemmin 1970-luvulla Jylla kävi läpi niin kokonaisvaltaisen muutoksen, ettei oikeastaan mikään muu pysynyt ennallaan kuin koulun henkilökunta. Muutamassa vuodessa Helsingin yksityislyseo muuttui perinteisestä yksityisestä oppikoulusta espoolaiseksi peruskoulun yläasteeksi ja lukioksi.
Muutokseen johtivat monet eri tekijät. Ensinnäkin Suomen koulujärjestelmä oli muuttumassa perustavanlaatuisesti, kun oppi- ja kansakoulujärjestelmä lakkautettiin ja siirryttiin kaikille yhteiseen peruskouluun. Sen lisäksi opiskelupaikoista oli Helsingin keskustan alueella liikatarjontaa, koska lapsiperheet hakeutuivat asumaan kaupungin laitamille rakennettuihin lähiöihin. Samaan aikaan Yrjö Jahnssonin säätiö tarvitsi rahaa muun toimintansa rahoittamiseen ja halusi siksi irtaantua säätiön varoja vievästä koulusta.
Todennäköisesti Jyllaa ei olisi enää olemassakaan, ellei tuon ajan muutospaineisiin olisi vastattu ajoissa. Koulun silloisen rehtorin Kauko Salmenkallion ja johtokunnan puheenjohtajan L. A. Puntilan aloitteesta Jyllasta alettiin suunnittelemaan oppilaitosta, jossa olisi uudenlainen opintojen rakenne (luokaton lukio), pedagogia (opiskelijalähtöisyys ja ryhmätyöskentely), tilat (kirjasto sekä suuret ja avoimet opetustilat, kuten auditorio) ja moderni opetustekniikka (mm. televisio ja kuvanauhuri). Suunnitelmilla oli Jyllan olemassaolon kannalta ratkaiseva vaikutus: Espoo nimittäin kiinnostui ja toivotti Jyllan tervetulleeksi Kivenlahden ja Soukan väliin jäävälle alueelle. Vielä rakenteilla olleissa lähiöissä oli nimittäin tuohon aikaan huutava pula opiskelupaikoista. Päätöksen seurauksena koulu muutti Espoonlahteen syksyllä 1974, ja samalla koulun nimi muutettiin Espoonlahden yhteiskouluksi. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulun omistus siirtyi Espoon kaupungille vuonna 1977, ja samalla koulu jakautui Espoonlahden kouluksi (luokat 7-9) ja lukioksi.
Perinteikäs ja moderni 2000-luvun lukio
Viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan Jylla on sijainnut nykyisessä koulurakennuksessaan. Pitkä paikallaan pysyvä ajanjakso on mahdollistanut koulun kehittymisen omannäköisekseen. Jyllan vahvuus kautta aikain on ollut motivoitunut ja aktiivinen opettajakunta. Monien jo eläkkeelle siirtyneiden opettajien kädenjälki näkyy Jyllan arjessa vielä tänäkin päivänä. Erityinen panostus kansainvälisyyteen ja kieliopintoihin alkoi jo 1980-luvulla. Musiikinopettaja Erkki Sipilä loi kouluun musiikkipainotuksen, aktiivisen kuorotoiminnan ja musikaaliperinteen. Koulun perinteikästä historiaa edustaa myös koulun oma lehti Esposti, joka on ilmestynyt jo 50 vuoden ajan.
2010-luvun puolivälissä Jyllasta tuli uudestaan monessa suhteessa yksi Espoon moderneimmista lukioista: tilat remontoitiin, luokat varusteltiin viimeisimmällä opetusteknologialla ja opettajat olivat edelläkävijöitä uuden opetusteknologian ja sovellusten käyttöönotossa. Jyllassa on pilotoitu muun muassa sähköiset ylioppilaskokeet ja Google Apps for Education -digitaalinen opiskeluympäristö paljon ennen kuin ne on otettu käyttöön muissa suomenkielisissä kouluissa. Samalla vuosikymmenellä Jylla nousi yhdeksi tyytyväisimmistä työyhteisöistä ja halutuimmista espoolaisista toisen asteen opiskelupaikoista.
Jyllan 100-vuotisjuhlaa vietettiin keväällä 2023. Koulun historia on ollut vaiherikas, ja monenlaisia sattumuksia ja haasteitakin on mahtunut kuluneisiin vuosikymmeniin. Samalla, kun jyllalaiset ovat uudistaneet toimintaansa eri aikakausien tavoitteiden mukaisesti, on myös vaalittu vanhoja hyviä käytänteitä ja alkuperäisiä arvoja. Nykyään Jylla on sekä perinteikäs että moderni kielipainotteinen yleislukio.
Arvojen merkitys arjessa - historiasta nykypäivään
Jylla on laajalti tunnettu hyvästä ilmapiiristään ja oppimistuloksistaan. Ne perustuvat vahvaan arvopohjaan, joka on ollut vahvasti läsnä koulun ensihetkistä alkaen. Koulu perustettiin vuonna 1923 sisällissodan rikkomaan maahan, jossa uskottiin kansakunnan nousevan keskinäisten konfliktien aikaansaamasta kulttuurisesta taantumasta koulutuksen avulla. Jo Jyllan alkuaikojen rehtorin, eversti Gyllenbögelin, aikaan koulun toimintakulttuuria arvostettiin hyvän yhteishengen vuoksi.
Hyvä henki - kuuluisa Jyllan henki - on siis kulkenut mukana koulun alkuajoista saakka. Nykyään 100-vuotisen Jyllan arjessa se näkyy siten, että niin opettajat kuin opiskelijatkin suhtautuvat myönteisesti opiskelua ja toisia ihmisiä kohtaan.
Jyllan arvot
Espoonlahden lukio on opiskelijoita varten. Meillä kaikkia kohdellaan kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointi syntyy turvallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja suvaitsevaisuudesta.
Kielipainotteisena lukiona haluamme edistää opiskelijoidemme kasvua sivistyneiksi yksilöiksi globaalissa monikulttuurisessa maailmassa sekä toimia kansainvälisyyden edelläkävijöinä lukiokoulutuksessa.
Kannustamme opiskelijoita uskomaan omiin kykyihinsä sekä luottamaan itseensä ja tuemme opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua. Arvostamme erilaisuutta ja rohkeutta esittää omia perusteltuja näkemyksiä. Toimintamme perustuu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviin arvoihin.
Alla liitteenä uusimmat versiot.