Mun Espoo kartalla - asukkaiden tuottama tieto suunnittelijan työssä
Kaupunkisuunnittelussa käytetään paljon erilaista tietoa esimerkiksi väestöstä ja työpaikoista, luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön arvoista sekä liikkumisesta. Espoossa halutaan, että myös asukkaiden kokemuksellinen tieto on pohjatietona, kun alueita suunnitellaan.
Kokemuksellinen tieto syntyy, kun asukkaat elävät arkeaan kaupunkiympäristössä. Tätä tietoa ei voida korvata millään asiantuntijatiedolla. Suunnittelussa sovitetaan yhteen kaikkea tätä tietoa ja eri näkökulmia. Tavoitteena on saada aikaan entistä parempaa Espoota.
Kokemuksellinen tieto käytössä
Vuonna 2020 ensimmäiseen Mun Espoo kartalla -karttakyselyyn vastasi noin 6 600 espoolaista. Vastauksia saatiin joka puolelta Espoota. Asukkaat merkitsivät kartalle noin 70 000 paikkaa, joista he kertoivat suunnittelijoille myös sanallisesti. Kattava aineisto on tarjonnut mahdollisuuden siihen, että aineistoa on voitu hyödyntää monenlaisissa kaupunkisuunnitteluhankkeissa.
Vastausaineistoa on käytetty suunnittelun lähtötietoaineistona kaupungin oman karttatietojärjestelmän kautta. Siellä suunnittelija näkee jokaisen karttamerkinnän ja siihen liittyvät tekstit. Aineistoa on analysoitu eri tavoin. On esimerkiksi katsottu, millaisella alueella asukkaat liikkuvat mm. töiden tai palveluiden perässä, ja miten hyvin nykyiset kaupunginosien rajat todellisuudessa toteutuvat. Aineistosta on myös tehty useita harjoitustöitä ja lopputöitä Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Kaikki tämä on tuottanut arvokasta tietoa kaupunkisuunnitteluun.
Vastausaineistoa on voitu käyttää myös kaavojen asukasvuorovaikutuksen suunnittelussa. Kyselyn tulosten avulla on tunnistettu paikallisille asukkaille tärkeitä asioita, joita on sitten voitu käsitellä vuorovaikutuksessa. Laajemmissa suunnitteluhankkeissa on asukastilaisuuksissa käyty keskustelua vastausaineiston pohjalta. Näin kokemuspohjaista tietoa on edelleen täydennetty yhdessä.
Vastausaineiston karttamerkinnät on myös jaettu avoimena datana. Nyt myös muut toimijat tai vaikkapa yksittäiset asukkaat voivat analysoida ja hyödyntää sitä. Vastausaineistosta ei pysty tunnistamaan yksittäistä vastaajaa.
Siirry avoimeen dataan Helsinki Region Infoshare -palvelussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Seurantatiedolla arjen ympäristön muutosten jäljille
Mun Espoo kartalla -kysely toteutetaan nyt uudelleen, neljä vuotta edellisen kyselyn jälkeen. Tavoitteena on toistaa kysely neljän vuoden välein, valtuustokausittain. Kyselyiden avulla saadaan kokemuksellista seurantatietoa siitä, miten erilaiset muutokset kaupunkiympäristössä ovat vaikuttaneet asukkaiden kokemuksiin elinympäristöstään. Toisaalta asukkaat saattavat myös toivoa muutoksia, ja kokemus kaupunkiympäristöstä saattaa heikentyä, jos toivottua kehitystä ei tapahdu. Tällainen ymmärrys auttaa kaupunkisuunnittelijoita ennakoimaan paremmin suunnitteluhankkeiden vaikutuksia ja löytämään toimivia ratkaisuja.
Kokemuksellisen seurantatiedon kokoaminen on harvinaista. Espoo haluaa olla edelläkävijä kaupunkitasoisen, paikkatietopohjaisen seurantatietoaineiston keräämisessä ja hyödyntämisessä. Tässä kaupunkia tukee myös tutkimusyhteistyö Aalto-yliopiston kanssa.
Seurantatietoa saadaan, kun kyselyissä toistetaan samoja kysymyksiä useampina vuosina. Lisäksi vuoden 2024 kysely sisältää uusia kysymyksiä, jotka liittyvät espoolaisille tärkeisiin asioihin: lähiluontoon ja ympäristön turvallisuuteen.
Nämä aihepiirit ovat nousseet esille monissa yhteyksissä, esimerkiksi Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjan keskusteluissa ja Espoon yleiskaava 2060:n vuorovaikutuksessa. Uuden Mun Espoo kartalla -kyselyn avulla pyritään selvittämään tarkemmin, mihin paikkoihin liittyy näihin teemoihin liittyviä huolia, toiveita ja muita kokemuksia. Tiedon avulla pystytään paremmin tunnistamaan kehittämistarpeita ja ottamaan ne suunnittelussa huomioon.